Ahmiminen, bulimia ja ahmintahäiriö BED 

Ahmiminen 

Ahmiminen on suurten ruokamäärien syömistä kerralla. 

Kun ihminen ahmii, hän 

• syö suuria määriä tavallista nopeammin  
• syö itsensä epämiellyttävän täyteen 
• syö paljon, vaikkei olisi nälkäinen 
• ei pysty lopettamaan syömistä 
• syö yksin, koska syöty ruokamäärä hävettää 
• tuntee itseinhoa, masennusta ja syyllisyyttä syömisestä 

Mikä ei ole ahmimista? 

Kuka tahansa syö joskus liikaa. Tämä on täysin normaalia.  

Ahmintahäiriötä ei ole se, jos jouluna syö itsensä ähkyyn tai ottaa joskus buffet-pöydästä liian monta annosta. Syöminen on ongelmallista, jos ihminen ei omasta mielestään kykene hallitsemaan sitä ja ahmiminen on toistuvaa. 

Bulimia eli ahmimishäiriö

Bulimiaan liittyy voimakas lihomisen pelko ja painon tarkkailu. Bulimiasta kärsivä kokee usein liiallista huolta ruumiin muodosta ja painosta. 

Millaisia oireita bulimiassa on? 

Bulimiaan kuuluvat toistuvat, hallitsemattomat ja toisilta salatut ahmimiskohtaukset.  

Bulimiaan sairastunut ei pysty hallitsemaan syömistään. Hän ajattelee paljon syömistä, ja hänellä on voimakas halu syödä.  

Ahmimista seuraa usein katumus ja yritys estää ruoan lihottava vaikutus esimerkiksi oksentamalla, syömättömyydellä tai ulostuslääkkeillä.  

Useimmat ahmimishäiriöön sairastuneet ovat normaalipainoisia. Ulkoisia sairauden merkkejä on vähän.  

Jatkuvasta oksentelusta seuraa usein sylkirauhasten suurenemista, hammaseroosiota, pahoinvointia ja vatsavaivoja. 

Miten bulimiaa hoidetaan? 

Hoidossa keskitytään  

• ravitsemustilan korjaamiseen  
• ravitsemusohjaukseen  
• häiriöön liittyvien psykologisten, perheperäisten sekä käyttäytymisongelmien tunnistamiseen ja hoitoon 

Hyviä hoitotuloksia on saatu muun muassa kognitiivis-behavioraalisella psykoterapialla, interpersoonallisella psykoterapialla sekä perheterapialla. 

Mitä on ahmintahäiriö eli BED? 

Ahmintahäiriön toinen nimi BED tulee englannin sanoista Binge Eating Disorder. Se muistuttaa bulimiaa, mutta siinä ei esiinny kompensaatiokäyttäytymistä, kuten tahallista oksentamista tai ulostus- ja nesteenpoistolääkkeiden käyttöä, jolla ahmittujen ruokien lihottava vaikutus pyritään nollaamaan. 

Ahmintahäiriöstä voi olla kyse, jos 

• ihminen on ahminut vähintään viikoittain ainakin viimeisen kolmen kuukauden ajan 
• ahminnan jälkeen herää voimakasta ahdistusta ja häpeää  
• elämä pyörii ruoan ympärillä ja ahminnat haittaavat muuta elämää 

Ahdistuksen ja itseinhon lisäksi ahminta aiheuttaa tyypillisesti huomattavaa lihavuutta, joka usein heikentää terveyttä.  

Ahmintahäiriöön liittyy muita psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia enemmän kuin tavalliseen lihavuuteen. 

Miten ahmintahäiriöstä voi toipua? 

Erilaiset käyttäytymis- ja oppimisterapiat on todettu toimiviksi. Ahdistuksenhallintakeinojen opettelusta ja ravitsemusohjauksesta voi olla apua ahminnan vähentämisessä. Monet ahminnasta kärsivistä hyötyvät jo pelkistä itsehoito-ohjelmista.