Perustietoa masennuksesta

Mitä masennus on?

Masennus on yksi yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä.

Masennus alkaa tyypillisesti vaikeiden tapahtumien yhteydessä, mutta se voi alkaa myös hyvin tavallisessakin elämänvaiheessa.

Lyhytkestoiset masennuksen ja alakuloisuuden tunteet kuuluvat elämään. Joskus alakuloinen ja surullinen mieliala voi kuitenkin muuttua pitkäkestoiseksi ja voimakkaaksi. Masennuksella tarkoitetaan sairautta, jossa erilaisia oireita esiintyy yhtäjaksoisesti pidemmän aikaa.

Masennus jaotellaan oireiden keston ja vaikeusasteen mukaan

• lievään masennukseen
• keskivaikeaan masennukseen
• vaikeaan masennukseen

Masennusta ilmenee jokaisessa ikäluokassa lapsista aikuisiin.

Mitkä ovat masennukselle tyypillisiä oireita?

Mielialaan ja itsetuntoon liittyvät oireet

• pitkittynyt alakuloinen mieliala
• ärsyyntymisherkkyys
• toistuvat kuolemaan liittyvät ajatukset
• itseluottamuksen väheneminen
• itsesyytösten lisääntyminen
• päätöksenteon vaikeus
• kiinnostuksen puute asioihin, jotka ennen tuottivat mielihyvää
• keskittymisvaikeudet

Fyysiset oireet

• uupumus ja väsymys
• toimintakyvyn väheneminen ja aikaansaamattomuus
• selittämättömät fyysiset oireet (päänsärky, pahoinvointi, lihaskivut)
• ruokahalun muutokset
• unihäiriöt (liikaunisuus, aamuyön heräily, vaikeus nukahtaa uudelleen)

Masennus on sairaus, jossa erilaisia oireita esiintyy yhtäjaksoisesti pidemmän aikaa.

Miten masennusta hoidetaan?

Sairauden varhainen tunnistaminen ja hoidon aloittaminen on tärkeää, sillä pitkittyneenä masennus vähentää toimintakykyä ja elämänlaatua. Toipumisesta tulee ajan kuluessa vaikeampaa.

Masennusta hoidetaan yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Tehokkaisiin matalan kynnyksen hoitoihin kuuluvat omahoito-ohjelma, lyhytterapia ja nettiterapia.

Mielenterveystalon masennuksen omahoito-ohjelman voi aloittaa omatoimisesti tai ammattilaisen tukemana. Nettiterapiaan tarvitaan lääkärin lähete.

Masennuksen hoidossa käytetään usein lääkehoitoa ja psykososiaalisia hoitoja. Näitä voidaan antaa joko erikseen tai samanaikaisesti.

Psykososiaaliset hoidot ovat ammattilaisen toteuttamia psykososiaaliseen vuorovaikutukseen pohjautuvia tutkimusnäyttöön perustuvia hoitomenetelmiä. Keskeinen elementti niissä on keskustelu.

Hoito ammattilaisen luona voi toteutua lyhyenä 1–3 tapaamisen jaksona tai intensiivisempänä, pidempikestoisena hoitosuhteena. Tapaamiset voivat olla kahdenkeskeisiä tapaamisia ammattilaisen kanssa tai ryhmä- tai perhetapaamisia.

Psykososiaalisista hoitomuodoista tunnetuin on psykoterapia.

Joissain tapauksissa käytetään myös neuromodulaatiohoitoja, kuten:

Mitä voin itse tehdä?

Omahoito-ohjelma itsenäiseen työskentelyyn  

Masennuksen omahoito-ohjelmasta saat tietoa masennuksesta ja siitä mitkä asiat auttavat ja heikentävät vointia. Opit keinoja, joiden avulla on mahdollista saada masennuksen oireet paremmin hallintaan.

Voit käyttää omahoito-ohjelmaa  

• itsenäisesti  
• odotellessasi muuta hoitoa  
• muun hoidon tukena  
• muun hoidon jo loputtua  

Kerro olostasi  

Moni kertoo olonsa helpottuneen, kun on kertonut oireistaan läheisilleen. Vaikka asian puheeksi ottaminen tuntuisikin vaikealta ja turhalta, kannattaa pahasta olosta puhua turvalliselle aikuiselle tai hyvälle ystävälle. Kun kertoo tilanteestaan, ei ole enää yksin vaikean tilanteen kanssa. Tällöin omat ajatukset ja tunteet usein myös selkiytyvät. 

Läheisesi ovat saattaneet myös huomata oireesi. Keskustelemalla voit saada yllättävänkin paljon tukea ja ymmärrystä toipumiseesi.  

Muut ihmiset tukena 

Jos läheisille puhuminen ei ole mahdollista, voit hakeutua juttelemaan vertaisten kanssa. Vertaistukea on saatavilla ryhmässä ja kahden kesken. Keskustella voi sekä kasvotusten että verkossa. On olemassa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamaa vertaistoimintaa.  

Pidä huoli itsestäsi 

Arjen sujuvuudella on vahva yhteys mielen hyvinvointiin. 

Kun koet voivasi hyvin, sujuu arki ilman suuria ponnisteluita. Toisaalta mielekkäät arjen rutiinit ja säännöllinen vuorokausirytmi edistävät terveyttä. 

Voit vaikuttaa omaan hyvinvointiisi hyvin yksinkertaisilla, päivittäisillä asioilla. Liikunta, mielihyvä ja uni ovat arjen peruspalikoita. Toisen ihmisen läsnäolo ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. Päivittäisen ravinnon laadulla on myös suuri merkitys mielialaan.