Pelikasvatus lapsiperheessä

Tämä sivu on suunnattu alakouluikäisten lasten vanhemmille.

Aikuinen on vastuussa siitä, että lapsen arki on tasapainoista ja hyvinvointia edistävää myös digilaitteita käytettäessä.

Tue lapsen hyvinvointia

Alakouluikäinen lapsi ei pysty itse hallitsemaan ajankäyttöään. Pelit houkuttelevat jatkamaan, eikä lapsi pysty lopettamaan kivaa tekemistä itse. Jos pelaaminen vie paljon aikaa, voi aika olla pois lapsen kasvulle ja kehitykselle tärkeistä yhdessäolosta, liikunnasta ja leikistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee kouluikäisten lasten ruutuajaksi alle kahta tuntia päivässä. Ruutuaika tarkoittaa kaikkien digilaitteiden parissa vietettyä aikaa. Laitteita voivat olla esimerkiksi puhelin, televisio, tabletti ja konsolipelit.

Tärkeintä on arjen tasapaino

Ruutuajasta sopiminen voi sujuvoittaa arkea. Tärkeintä on kuitenkin huolehtia arjen tasapainosta. Jos unta, liikuntaa ja kasvokkaista vuorovaikutusta tulee tarpeeksi, asettuu pelaamiseen käytetty aikakin helpommin kohtuulliseksi.

Vanhemman tehtävä on varmistaa, että lapsi saa monipuolisia virikkeitä. Lapsen pelaamista voi tarvittaessa rajoittaa tarjoamalla vaihtoehtoista tekemistä ja toimimalla esimerkkinä.

Ruutuajan lisäksi vanhemman tulee arvioida myös:

• millaisia pelejä lapsi pelaa?
• mistä pelaamiseen käytetty aika on pois?

Pelaako lapseni liikaa?

Jos epäilet, että lapsesi pelaa liikaa, arvioi ensin tilannetta rauhassa. Mieti, mistä tarkalleen ottaen olet huolissasi.

Pohdi esimerkiksi näitä kysymyksiä:

• Onko lapsen vaikea käydä nukkumaan?
• Jäävätkö läksyt tekemättä?
• Onko lapsella kavereita muuallakin kuin pelimaailmassa?
• Vaikuttaako hän onnettomalta?
• Onko lapsesi nähnyt peleissä jotain, mikä ei sovi hänen ikäiselleen?
• Haluaisitko, että lapsesi käyttäisi aikansa jotenkin toisin?

Puhu sitten lapsesi kanssa näistä huolista. Etsikää ratkaisuja juuri näihin tiettyihin ongelmiin. Kuuntele lapsen näkökulmaa.

Vinkkejä vanhemmalle pelikasvatukseen

1. Pelaa yhdessä lapsesi kanssa

• Juttele hänen kanssaan pelistä: mikä siinä on hauskaa, mikä pelottavaa? Jos lapsesi kertoo onnistumisista tai häviöistä pelissä, kuuntele näitä kokemuksia. Samalla voit arvioida, sopiiko peli lapsellesi. Pelaamista on myös helpompi valvoa ja rajata, kun tiedät, millaisia vaiheita pelissä on.

2. Anna lapsesi pelata vain pelejä, jotka sopivat hänen ikäiselleen

• Pelien ikärajat eivät kerro pelien teknisestä vaikeudesta, vaan varoittavat sisällön haitallisuudesta alaikäisen kehitykselle. Pelien ikärajat eivät ole vain suosituksia. Ne perustuvat lakiin ja niitä täytyy noudattaa.
• Ikärajojen lisäksi on hyvä huomioida myös oman lapsen temperamentti ja kehitystaso. Jos ikärajaltaan sallittu peli pelottaa lasta, ei sitä kannata pelata. Sisarusten ja ikätovereiden välillä voi ja saa olla eroja siinä minkälaiset pelit sopivat.
• Jos perheessä on eri-ikäisiä lapsia, tulee vanhemman huolehtia, etteivät pienemmät lapset altistu heille sopimattomalle sisällölle. Voit esimerkiksi järjestää pienemmille lapsille muuta tekemistä isompien pelihetken ajaksi.

3. Valvo missä seurassa lapsesi pelaa ja opeta käytöstapoja

• Nettipeleissä lapsi voi olla tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Sinun velvollisuutesi on valvoa, millaisessa seurassa lapsi pelaa.
• Juttele lapsesi kanssa nettikäyttäytymisessä. Toimi itse esimerkkinä kunnioittavasta käyttäytymisestä.
• Hyvät käytöstavat ja kaveritaidot pätevät myös netissä. Ketään ei saa kiusata tai haukkua.

4. Rajaa lapsen peliaikaa

• Peliaikaa voi rajata lyhemmiksi pätkiksi, joiden välissä tehdään muita juttuja. Voitte sopia, että lapsi ei pelaa enää tietyn kellonajan jälkeen. Pelaaminen kannattaa lopettaa tunti tai pari ennen nukkumaanmenoa.
• Pyri tekemään lapsen kanssa sopimus, jossa molempien toive toteutuu. Voitte esimerkiksi sopia, että lapsi saa pelata sitten, kun on tehnyt läksynsä.
• Jos kiellät pelaamisen aikoina, jolloin lapsi on tottunut pelaamaan, tarjoa hänelle vaihtoehtoista tekemistä. Kannusta uuteen harrastukseen, tai järjestä yhteinen luku- tai lautapelihetki. Jos lapsi on paennut pelimaailmaan tylsyyttä, voi hänen alkuun olla vaikeaa käyttää aikaansa muutoin.

5. Tehkää sopimuksia

• Tee aikarajoista ja sopimuksista selkeitä. Käytä tarvittaessa lapsilukkoja tai ajastimia, joilla voit rajoittaa pelaamisen sovittuihin aikoihin. Muista, etteivät lukot ja ajastimet kuitenkaan korvaa yhteistä tekemistä ja keskusteluja.

6. Huomaa hyvät hetket ja anna kiitosta

• Anna lapselle kiitosta, kun hän hoitaa tehtävänsä ennen kuin ryhtyy pelaamaan.
• Palkitse ja kehu lasta, kun hän noudattaa sopimusta ja peliaikoja oma-aloitteisesti.
• Huomioi kaikki hyvät hetket, jolloin arki sujuu mukavasti.  

Hyödyllisiä linkkejä