Apua lapsen ruuturiippuvuuteen
Milloin pelaaminen ja somen käyttö on ongelmallista?
Pelaaminen tai sosiaalisen median selaaminen voi tuottaa voimakasta mielihyvää. Useat sovellukset ja pelit on tarkoituksellisesti rakennettu koukuttaviksi.
Tämä voi johtaa sovelluksen jatkuvaan käyttämiseen silloinkin, kun siitä ei saa juuri mitään mielihyvää.
Liiallisen pelaamisen merkkejä:
- ajantaju katoaa pitkiksi ajoiksi pelatessa tai somen ääressä
- taukoja on vaikea pitää
- tarve pelata tai käyttää somea lisääntyy jatkuvasti
- pelien ja somen ulkopuoliset kaverit ja harrastukset jäävät pois
- läheisille tai koulunkäynnille ei ole aikaa
- pelaaminen ja somen käyttö aiheuttaa syyllisyydentunteita ja valehtelua
Vieroittuminen voi vaatia harjoittelua ja siedättymistä.
Muista
Pelaaminen ja sosiaalinen media ovat tärkeä osa monen arkea. Ne tuottavat paljon positiivisia tunteita. Jos käyttö on liiallista, pelaamisen ja somen käytön haitat ylittävät hyödyt.
Mitä haittoja liialliseen somen käyttöön ja pelaamiseen liittyy?
- Väsymys ja unettomuus. Pitkäaikainen unenpuute voi myös altistaa masennukselle.
- Koulunkäynnin haasteet. Ruuturiippuvainen saattaa pelata tai somettaa pitkälle yöhön. Siksi aamulla kouluun lähteminen on vaikeaa.
- Ruumiilliset oireet, kuten silmien väsyminen sekä ranne-, kyynärpää-, selkä- tai niskaoireet.
- Muiden itselle tärkeiden asioiden parissa vietetyn ajan väheneminen. Esimerkiksi perhe, ystävät ja harrastukset saattavat jäädä syrjään.
- Riittämättömyydentunteet sekä tyytymättömyys itseen ja omaan elämään. Sosiaalinen media vääristää herkästi kuvaa muista ja muiden elämästä.
- Taloudelliset haitat: esimerkiksi pelien sisäisiin ostoksiin voi kulua paljon rahaa. Tämä voi houkutella myös varastamaan rahaa.
Netti ja pelit pakokeinona
Liiallinen somenkäyttö ja pelaaminen voivat toimia keinoina purkaa tai paeta muita ongelmia. Taustalla voi olla esimerkiksi yksinäisyys, kiusaaminen ja ongelmat koulussa tai perheessä.
Laitteilla olo voi tuoda lohtua ja auttaa viemään huomiota pois ongelmista.
Mitä vanhempi voi tehdä?
Ruuturiippuvuudelta suojaavat esimerkiksi
- perhe- ja ystävyyssuhteet
- turvallinen lähiympäristö
- harrastukset ja mielekäs tekeminen
- sosiaalisten taitojen ja itsetunnon vahvistaminen
- pelaamisen haitoista tiedottaminen
Arjen tasapaino on tärkeää
Yksi tärkeimmistä suojatekijöistä on tasapainoinen arki. Aikuisen tehtävä on asettaa selkeät rajat pelaamiselle ja tukea nuoren arkea. Kun unta, liikuntaa ja kasvokkaista vuorovaikutusta tulee tarpeeksi, asettuu pelaamiseen ja someen käytetty aikakin helpommin kohtuulliseksi.
Rajaa tarvittaessa ruutuaikaa
Yhden suosituksen mukaan kouluikäisten olisi hyvä viettää vapaa-ajallaan enintään kaksi tuntia päivässä television, tietokoneen tai mobiililaitteen parissa. Tiettyä aikamäärää tärkeämpää on kuitenkin varmistua siitä, että elämän muille osa-alueilla jää riittävästi aikaa.
Pelaamisen rajoittaminen rangaistuksena voi lisätä riitoja pelaamiseen liittyen.
Vanhemman tehtävä on varmistaa, että lapsi saa monipuolisia virikkeitä. Pelaamista ja somettamista voi rajoittaa tarjoamalla vaihtoehtoista tekemistä ja toimimalla esimerkkinä.
Tue lapsen kaverisuhteita
Pelien ja somen kautta lapsella ja nuorella voi olla tärkeä ja tiiviskin nettikaveriverkosto. Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee kuitenkin myös reaalimaailman ihmiskontakteja. Lasta onkin hyvä tukea ja kannustaa kaverisuhteiden luomiseen.
Tukea tähän löytyy lasten ja nuorten omahoito-ohjelmista.
Miten rajata ruutuaikaa?
Vanhemman tehtävänä on huolehtia, että lapsen ja nuoren arki on tasapainoista rajaamalla tarvittaessa digilaitteiden käyttöä ja tarjoamalla vaihtoehtoista tekemistä tilalle. Mitä vanhemmasta lapsesta on kyse, sitä enemmän yhteistä keskustelua sopivan käytön määrä vaatii.
- Mieti, mikä olisi perheellenne sopiva ruutuaika.
- Selvitä, paljonko nyt vietätte aikaa puhelimilla tai pelaten.
- Suunnittele etukäteen, mitkä ovat hyviä hetkiä vähentää puhelimen käyttöä ja mitä silloin teette.
- Koko perheen voi palkita onnistumisista.
Hyödynnä Mielenterveystaloa
Mielenterveystalon omahoito-ohjelmat tarjoavat tietoa ja työkaluja, jos lapsella tai nuorella on liiallisen netinkäytön ja pelaamisen lisäksi muita ongelmia.
Tukea vanhemmalle
Milloin ja mistä apua?
Apua kannattaa hakea, jos
- lapsi tai nuori toistuvasti jättää tärkeitä arjen asioita tekemättä pelaamisen takia
- lapsi tai nuori ei saa pelaamisesta iloa ja tyydytystä, vaan vaikuttaa ahdistuneelta tai masentuneelta
- pelaamisesta tulee pakonomaista suorittamista
- lapsen tai nuoren on poikkeuksellisen vaikeaa sietää peliin liittyviä pettymyksiä, ja tämä ilmenee esimerkiksi väkivaltaisena käytöksenä, tuntikausia kestävänä raivoamisena tai tavaroiden rikkomisena
Ammattilaisen apu
Apua voi hakea esimerkiksi
- koulun terveydenhoitajalta
- koulukuraattorilta
- koulupsykologilta
- perheneuvolasta
Jos liiallisen pelaamisen taustalla on esimerkiksi kiusaamista, yksinäisyyttä tai ristiriitoja ihmissuhteissa, apua kannattaa hakea ensin näihin asioihin.
Lääkärin arvio on tarpeen, jos
- kasvatukselliset keinot eivät auta normaalien arkitoimintojen tai unirytmin palautumiseen
- syy arkitoimintoja haittaavaan pelaamiseen ei selviä tilannetta tarkkailemalla tai lapsen kanssa keskustelemalla
- herää epäily, että lapsi pakenee pelimaailmaan esimerkiksi ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta
- vaikuttaa siltä, että lapsen pettymyksensietokyky on ikätasosta selvästi jäljessä
Hyödyllisiä linkkejä
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
