Omahoito-ohjelma
Tietoa läheiselle
Kun läheisesi saavat oikeaa tietoa puhejännityksestä, voivat he ymmärtää sinua paremmin. Tällöin he eivät esimerkiksi vaadi liian nopeaa edistymistä tai huomaamattaan osallistu puhejännityksen ylläpitoon.
Tämän ohjelman ensimmäinen osio 1. Mistä on kyse? toimii tietopakettina myös läheisille.
Miten tukea puhumatonta nuorta?
Jännittävien puhetilanteiden välttäminen auttaa välttämään niiden aiheuttamia hankalia tunteita.
Lyhyellä tähtäimellä puhetilanteiden välttely toimii. Jos välttely jatkuu pidempään, nousee puhumisen kynnys entisestään.
Halukkuus työskennellä puhejännityksen helpottamiseksi vaihtelee. On luonnollista, että aina ei jaksa harjoitella.
Tue ja rohkaise
Tie muutokseen on usein mutkainen. Läheisen tehtävä on myötätuntoisesti tukea ja kannustaa sekä auttaa ylittämään esteitä.
On paljon asioita, joita voit tehdä auttaaksesi läheistäsi voittamaan puhepelon.
Näitä ovat esimerkiksi
- ymmärryksen osoittaminen
- motivointi
- suunnan näyttäminen
- rohkaiseminen
- esimerkkinä toimiminen
Motivoi harjoitteluun
Jotta nuori uskaltautuu harjoittelemaan uusia taitoja ja ottamaan tukea vastaan, tulee läheisen osoittaa hienotunteisuutta, myötätuntoa ja hyvää pelisilmää.
On haastavaa samanaikaisesti ymmärtää nuoren ahdistusta sekä tukea ja motivoida tätä muutokseen. Yhteistyötänne kuitenkin helpottaa, jos nuori kokee, että otat hänen huolensa tosissaan.
Nuoren halukkuus harjoitella jännittäviä puhetilanteita vaihtelee. Pyri hyväksymään tämä vaihtelu ja kannustamaan, kun harjoittelu onnistuu.
Mistä ei ole hyötyä?
Nuorelle ei ole apua siitä että,
- hänet pakotetaan altistumaan ahdistukselle
- hänelle tarjotaan valmiita ratkaisuja
- hänen puolestaan tehdään asioita
- hänelle uskotellaan, ettei pelättävää ole
Arjen tapojen muuttaminen vaatii energiaa. Haastavissa elämäntilanteissa puherohkeuden harjoittelulle ei yleensä ole tilaa.
Puhumattomuus vaihtelee tilanteen mukaan
Vanhemman ja koulun aikuisten kuvaukset nuoresta voivat olla hyvin erilaiset. Kotona nuori voi olla rento ja puhelias.
Koulussa, harrastuksissa tai sukulaisten luona sama lapsi voi olla jännittynyt, vähäeleinen ja hiljainen. Nuori saattaa vaikuttaa ilmeettömältä tai jähmettyneeltä.
Nuoren käytös saatetaan virheellisesti tulkita uhmakkuudeksi tai töykeydeksi.
Milloin kannattaa aloittaa puherohkeuden harjoittelu?
Jos nuoren puhejännitys häiritsee arkea ja estää tekemästä iälle tyypillisiä asioita, kannattaa asiaan puuttua.
Uusien toimintatapojen käyttöönotto ei käy kuitenkaan itsestään. Se vaatii energiaa ja sinnikästä harjoittelua. Mieti, onko arjessanne tällä hetkellä tilaa muutokselle. Onko teillä nyt jaksamista ponnistella tulosten eteen?
Olenko itse ahdistunut?
Toisinaan läheiset tunnistavat ahdistusoireita myös itsessään. Tällöin voi olla hyödyllistä ensin keskittyä oman ahdistuneisuuden helpottamiseen. Tällöin pystyy näyttämään nuorelle esimerkkiä siitä, että ahdistuneisuuden kanssa voi tulla rakentavasti toimeen.
Apua ahdistuksen kanssa työskentelyyn löydät esimerkiksi Mielenterveystalon ahdistuksen omahoito-ohjelmasta.
Läheisen oman ahdistuksen helpottuminen kohentaa usein myös nuoren tilannetta.