ADHD ja lapset

ADHD:n oireilu lapsilla 

ADHD:n oirekuvaan vaikuttaa lapsen ikä ja kehitysvaihe. Pienillä lapsilla oireet usein painottuvat levottomuuteen ja yliaktiivisuuteen. Myös univaikeudet ja käytösoireet, kuten ärtyisyys ja kaverisuhdeongelmat, voivat johtua ADHD:sta. 

ADHD:sta on kolme eri esiintymismuotoa, ja oireet voivat painottua johonkin niistä: 

• yhdistetty muoto (tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus) 
• tarkkaamaton muoto (ei yliaktiivisuutta tai impulsiivisuutta) 
• yliaktiivis-impulsiivinen muoto (ei tarkkaamattomuutta). 

Oireita ilmenee useissa tilanteissa, mutta ei välttämättä aina. Yksittäiset oireet voivat varsinkin pienillä lapsilla johtua myös muista syistä, kuten jännityksestä, innostuksesta tai väsymyksestä. 

Animaatioissa havainnollistetaan, miten lapsen keskittymisvaikeus ja vilkkaus voivat tulla esiin. 

Miten ADHD voi näkyä koulunkäynnissä?

Keskittymisvaikeuksien vuoksi koulussa suoriutuminen voi vaatia kohtuuttoman suuria ponnisteluja. 

Esimerkkejä lapsen käytöksestä: 

• motorinen levottomuus, häiriöherkkyys ja usein myös häiritsevä käyttäytyminen 
• kysymyksiin vastaaminen ilman, että muistaa viitata 
• muiden tekemisten ja sanomisten kovaääninen kommentoiminen 
• vaikeus ottaa vastaan koko luokalle annettuja moniosaisia ohjeita  
• vaikeus aloittaa tehtäviä ja huolimattomuusvirheiden tekeminen 
• välitunnit, siirtymätilanteet ja vapaamuotoisemmat tunnit ovat hankalimpia, koska tilanteisiin ei ole tarkkaa ohjeistusta 
• omiin ajatuksiin unohtuminen tunneilla ilman, että aikuiset kiinnittävät tähän huomiota 
• tavaroiden hukkuminen tai väärään paikkaan unohtuminen 

Kuinka yleinen ADHD on?

ADHD:ta esiintyy 4–7 prosentilla 6–18-vuotiaista. ADHD-diagnoosi on yleisempi pojilla kuin tytöillä. On kuitenkin havaittu, että tyttöjen ADHD jää herkemmin tunnistamatta.  

Aikuisilla esiintyvyys on 2–3 %. Esiintyvyys on miehillä suurempi kuin naisilla. 

Monilla ADHD:n oireet lievittyvät, muuttavat muotoaan, vähenevät tai väistyvät iän karttuessa. Suurimmalla osalla ADHD:n oireita esiintyy vielä aikuisuudessakin, mutta ne eivät välttämättä enää täytä diagnoosin kriteereitä. 

Mitä ADHD:n taustalla voi olla?

Perimällä on suuri merkitys ADHD:n esiintyvyydessä. On tavallista, että ADHD on sekä lapsella että hänen vanhemmallaan. 

ADHD:ssa on todettu keskushermoston rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeavuuksia. Selitystä sille, mistä häiriö johtuu, ei ole kuitenkaan pystytty täysin selvittämään. 

Esimerkiksi sikiöaikainen hapenpuute tai sikiön altistuminen äidin voimakkaalle stressille, tupakoinnille tai alkoholin tai huumeiden käytölle voi lisätä ADHD:n riskiä.

Miten ADHD:ta hoidetaan? 

Keskeisiä hoitokeinoja ovat erilaiset tukitoimet, psykososiaaliset hoitomuodot ja lääkehoito. 

Hoidon tavoitteena on lievittää ADHD:n oireiden aiheuttamaa haittaa ja parantaa toimintakykyä. Hoitosuunnitelma rakennetaan yksilöllisesti. 

Lasten ja nuorten hoidossa on tärkeää ohjata aikuisia käyttämään lapsen toimintakykyä tukevia menetelmiä kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Vanhempien ohjaaminen on välttämätöntä.  

Usein lapset tarvitsevat päiväkodissa tai koulussa käymisen avuksi tukitoimia sekä erityisopetusta. Tukitoimet tulee aloittaa heti, kun tarkkaavuuteen tai ylivilkkauteen liittyviä toiminta- tai oppimiskyvyn ongelmia havaitaan.  

Joskus tarvitaan psykologin tai puhe-, toiminta- tai fysioterapeutin antamaa ohjausta ja kuntoutusta. Myös esimerkiksi tukihenkilöstä tai -perheestä voi olla apua. Erilaisten tukitoimien käyttäminen ei edellytä sitä, että lapsella täytyisi olla diagnoosi.