Perustietoa ADHD:stä

ADHD:n (attention-deficit/hyperactivity disorder) ydinoireita ovat tarkkaavuuden vaikeudet, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. 

Nämä oireet voivat esiintyä yhdessä tai erikseen. Jos oireet esiintyvät erikseen, ne voivat painottua enemmän joko tarkkaavuuden vaikeuksiin tai ylivilkkauteen ja impulsiivisuuteen. 

ADHD:tä esiintyy noin 4–7 %:lla lapsista ja nuorista sekä 2–3 %:lla aikuisista.

Miten ADHD voi näkyä arjessa?

Tarkkaavuuden vaikeudet 

Tarkkaavuuden vaikeudet näkyvät huonona keskittymiskykynä tai jatkuvana unohteluna. Tavallista on myös vaikeus kuunnella toisia tai vastaanottaa ohjeita. 

Henkilö häiriintyy herkästi ulkopuolelta tulevista ärsykkeistä. Tällöin huomio herpaantuu käsillä olevasta asiasta muualle. 

Osalla on taipumusta vaipua syvälle omiin ajatuksiin ja haaveisiin. Tavallista on myös taipumus keskittyä niin syvästi tekemiseen, ettei huomaa lainkaan, mitä ympärillä tapahtuu. 

Keskittymisongelmien takia oppiminen vaikeutuu. Henkilö saattaa alisuoriutua opinnoissa ja työssä. 

Yliaktiivisuus 

Yliaktiivisuus ilmenee motorisena levottomuutena. Henkilö saattaa heilutella jalkojaan ja käsiään hermostuneesti sekä olla koko ajan liikkeessä. 

Hän voi tuntea itsensä jatkuvasti levottomaksi. Hän ei kykene istumaan kauaa paikoillaan. 

Impulsiivisuus 

Impulsiivisuuden myötä henkilön on vaikea hillitä omia sisäisiä yllykkeitään. Mielenkiinto siirtyy nopeasti aiheesta toiseen. Joskus henkilö saattaa toimia ensin ja ajatella vasta sitten. 

Henkilön saattaa myös olla vaikeaa odottaa omaa vuoroaan. Hän saattaa esimerkiksi puhua toisten päälle. 

Toiminnan ohjaamisen vaikeudet 

ADHD:hen liittyy tavallisesti vaikeuksia oman toiminnan ohjaamisessa, tarkkaavuuden säätelyssä sekä muistamisessa. 

Toiminnanohjauksen vaikeuksia ilmenee erityisesti suunnitteluun, toimeenpanoon, toteuttamiseen, tulosten seuraamiseen ja häiritsevien ärsykkeiden torjumiseen liittyen. 

Myös huono ajanhallinta ja moneen asiaan ryhtyminen samanaikaisesti ovat tyypillisiä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön liittyviä piirteitä. 

ADHD:n esiintymismuodot 

ADHD voidaan jakaa kolmeen esiintymismuotoon sen mukaan, minkälaisia oireita tunnistetaan eniten: 

1. pääasiassa tarkkaamaton esiintymismuoto (entinen ADD) 
2. pääasiassa yliaktiivis-impulsiivinen esiintymismuoto 
3. yhdistetty muoto, jossa on vaikeuksia kummallakin näistä oirealueista 

ADHD:n kanssa usein ilmenevät oireet

ADHD:n kanssa samanaikaisesti esiintyy usein myös kehityksellisiä oppimisvaikeuksia, kuten lukivaikeutta. Tavallisia ovat myös muut psykiatriset sairaudet, kuten ahdistuneisuushäiriöt ja masennus. 

Muita liitännäisoireita ovat esimerkiksi nykimisoireet, unihäiriöt, kastelu, ylipaino ja päihderiippuvuus. 

ADHD-oireiden esiintyminen 

ADHD:n oireille on tyypillistä, että ne ovat jatkuvia ja näkyvät jo ennen kouluikää. 

Toisinaan oireet lieventyvät iän myötä. Ne voivat myös jatkua aikuisuuteen ja vaikeuttaa elämää voimakkaasti.  

Häiriö on yleisempi pojilla ja miehillä. Tämä voi johtua siitä, että poikien ADHD:n oireet tunnistetaan usein helpommin.

Mikä altistaa ADHD:lle? 

ADHD aiheutuu perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Perinnölliset tekijät selittävät noin 60–90 prosenttia alttiudesta saada ADHD. 

Muita altistavia tekijöitä ovat muun muassa 

• pieni syntymäpaino 
• synnytykseen liittyvät tekijät 
• keskushermoston poikkeavuudet 
• äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö tai tupakointi 

Milloin ADHD diagnosoidaan? 

ADHD-diagnoosi edellyttää, että oireita on esiintynyt yhtäjaksoisesti lapsuudesta alkaen. Niiden tulee aiheuttaa merkittävää haittaa usealla eri elämänalueella.  

Diagnostiikasta on hyötyä hoidon, kuntoutuksen ja muun tuen järjestämisessä. ADHD:lle tyypillisiä haasteita voi helpottaa myös itsenäisesti ennen tai ilman ADHD-diagnoosia.

Hyödyllisiä linkkejä