Mistä apua surevalle?

Terveyspalvelut

Terveyspalveluissa voidaan kartoittaa surevan terveydentilaa, toimintakykyä ja terveyspalvelutarpeita.

Palvelutarpeet voivat liittyä esimerkiksi tarvittavan hoidon, seurannan ja kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Terveyspalveluissa voidaan arvioida myös surevan työkykyä ja sairauspoissaolon tarvetta. Myös tarvetta työhön paluuta tukeville työjärjestelyille voidaan arvioida. Järjestelyistä sovitaan yhdessä työnantajan kanssa.

Tietoa työterveyshuollosta saa työnantajalta. Tietoa opiskelijaterveydenhuollosta saa ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä.

Sosiaalipalvelut

Sosiaalipalveluista saa neuvontaa. Siellä voidaan arvioida myös surevan sosiaalipalvelutarpeita. Sosiaalipalvelujen kautta surevalle voidaan järjestää esimerkiksi koti- tai lastenhoitoapua sekä taloudellista neuvontaa ja tukea. Taloudellista tukea voi olla esimerkiksi hautausavustus, toimeentulo- ja asumistuki.

Kela ohjaa ja neuvoo surevia esimerkiksi eläkkeisiin, sairauspäivärahaan, vanhempainrahaan ja kuntoutukseen liittyvissä asioissa.

Akuutissa kriisitilanteissa sureva voi ottaa yhteyttä myös hyvinvointialueensa sosiaali- ja kriisipäivystykseen.

Tieto oman hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista löytyy kootusti esimerkiksi hyvinvointialueen verkkosivuilta.

Kolmannen sektorin palvelut

Kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja uskonnolliset tahot, tarjoavat sureville monenlaista tukea. Näiden toimijoiden tarjoama tuki on lähtökohtaisesti maksutonta.

Vertaistuki

Vertaistukea sureva saa surujärjestöjen, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n ja uskonnollisten yhteisöjen kautta.

Joidenkin potilasjärjestöjen, kuten syöpäjärjestöjen kautta, saatavilla on vertaistukea kohdennetusti kuolinsyihin liittyen.

Vertaistukea voidaan toteuttaa kahdenvälisesti, ryhmämuotoisesti tai etäyhteyksin, surevan omien toiveitten ja tarpeitten mukaisesti.

Lisätietoa vertaistuen mahdollisuuksista ja aikatauluista löytyy esimerkiksi uskonnollisten yhteisöjen ja järjestöjen verkkosivuilta.

Kriisituki

Kriisitukea on saatavilla Mieli ry:n koordinoimaan kriisikeskusverkoston kautta. Kriisikeskukset tarjoavat sureville matalan kynnyksen keskusteluapua veloituksetta ja ilman lähetettä ja ylläpitävät päivystäviä kriisipuhelin- ja chat-palveluja.

Puhelin- ja chat-palveluita on myös saatavilla monien järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen kautta. Esimerkiksi Suomen punaisen ristin verkkosivuilta löytyy varsin kattava lista näistä palveluista yhteystietoineen.

Suuronnettomuuksiin liittyvää akuuttia tukea sureville tarjoaa Suomen punainen risti.

Taloudellinen apu

Taloudellisissa kysymyksissä ja haasteissa sureva voi kääntyä sosiaalipalvelujen ohella myös takuusäätiön puoleen. Takuusäätiön kautta on saatavilla talous- ja velkaneuvontaa, takausta velkojen järjestelyyn, sekä pienlainoja.

Lisäksi uskonnollisten yhteisöjen, kuten seurakuntien diakoniatyön kautta, voi surevan saatavilla olla taloudellista avustusta ja tukea esimerkiksi kotipalvelun muodossa.

Näistä mahdollisuuksista voi kysyä suoraan omalta uskonnolliselta yhteisöltään. Suomen evankelisluterilainen kirkko ei edellytä, että avuntarvitsija on seurakunnan jäsen.

Tietoa surevan saatavilla olevasta taloudellisesta tuesta:

Muut tukimuodot

Muita kolmannen sektorin tarjoamia tuen muotoja ovat esimerkiksi lomajärjestöjen tarjoamat tuetut lomat, sekä järjestöjen ylläpitämät sosiaalisen median sururyhmät. Sururyhmissä voi jakaa suruaan ja keskustella siitä.

Lisäksi uskonnolliset yhteisöt tarjoavat sureville henkisiin ja hengellisiin kysymyksiin liittyvää keskustelutukea.

Tietoa tuetuista lomista ja niille hakeutumisesta:

Kerro olostasi

Surun äärellä ei tarvitse jäädä yksin. Omista tuntemuksista ja tuen tarpeista kannattaa puhua läheisille, vertaisille tai ammattilaisille mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

Hyödynnä Mielenterveystaloa

Apua saa myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista, joita voi käydä läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa. Sivun lopusta löydät sinulle suositeltuja sisältöjä.