Siirry pääsisältöön

Lapsi ja läheisen itsetuhoisuus

Jos itsetuhoisuus koskettaa lapsen tai hänen perheensä elämää, ei asiasta pidä vaieta. Lapsi ja nuori tarvitsee vaikean asian äärellä aikuisten turvaa ja tukea.

Tältä sivulta löydät  

  • tietoa läheisen itsetuhoisuuden vaikutuksista lapseen 
  • tietoa tuen hakemisesta 
  • neuvoja keskusteluun lapsen kanssa 

Läheisen itsetuhoisuus vaikuttaa lapseen 

Kun perheenjäsen tai kaveri kärsii itsetuhoisuudesta, tuntee lapsi usein suurta huolta, pelkoa, surua ja hämmennystä. Hän saattaa olla myös vihainen, pettynyt tai utelias. Myös tieto koulutoverin tai sometutun itsetuhoisista ajatuksista tai teoista voi aiheuttaa monenlaisia tunteita. 

Lapsi tai nuori: Oletko huolissasi läheisesi itsetuhoisuudesta?

Mistä apua?

Tukea ja neuvoa voit pyytää koulussa

  • terveydenhoitajalta
  • kuraattorilta tai
  • psykologilta

Jos haluat kysyä neuvoa nimettömänä, ota yhteyttä

  • Sekasin-chattiin tai
  • Kriisipuhelimeen 24h: 09 2525 0111

Voit myös linkata tämän nettisivun aikuiselle, jonka kanssa haluaisit jutella huolistasi. 

Mitä lapsen tulisi saada tietää? 

Läheisen itsetuhoisuus ei merkitse sitä, ettei lapsi olisi rakas ja tärkeä 

Erityisesti vanhemman itsetuhoisuus voi saada lapsen miettimään, eikö hän ole vanhemmalle tärkeä. Lapsen on tärkeää tietää, että itsetuhoisuudesta kärsivä vanhempi rakastaa lapsiaan aivan yhtä syvästi kuin hyvinvoiva vanhempi. Itsetuhoisessa tilassa vanhemman on vain vaikeampaa huomata lapsen tarpeita ja sitä, miten tärkeä hän itse lapselle on.  

Lapsi ei ole koskaan syyllinen läheisensä itsetuhoisuuteen  

Syy ei koskaan ole lapsen, vaikka hän olisi kuinka kiukutellut, hölmöillyt tai aiheuttanut huolta.  

Lapsi saa leikkiä, iloita, olla kavereiden kanssa ja elää elämäänsä 

Lapsen ei tarvitse tuntea syyllisyyttä kyvystään olla välillä huoleton ja keskittyä omiin juttuihinsa, vaikka perheessä olisi hätää ja huolta. 

Kerro, että itsetuhoisuuteen voi saada apua 

Lapsen huolta helpottaa yleensä se, että hän tietää läheisensä saavan apua. Lapselle on myös tärkeää kertoa, että itsetuhoisuudesta voi toipua. 

Luo lapselle turvaa 

Kun itsetuhoisuus koskettaa lasta esimerkiksi läheisen itsetuhoisten puheiden, tekojen tai itsemurhan kautta, tarvitsee lapsi erityisen paljon turvaa.  

Turvaa tuovat arkiset asiat

  • Lapselle tärkeät ihmiset.
  • Tutut rutiinit, harrastukset, paikat ja tavarat.
  • Lapsen perustarpeiden luotettava täyttyminen. Perustarpeita ovat suoja, ruoka, lepo ja läheisyys sekä leikki tai koulu. 

Aikuinen, hae itsellesi apua 

Kun tilanne tuntuu aikuisestakin surulliselta tai pelottavalta, voi turvan ja tuen tarjoaminen lapselle olla haastavaa. Silloin aikuinen tarvitsee itsekin tukea voidakseen tukea lasta. 

Sekä itsetuhoisuudesta kärsivän että läheisten kynnys hakea itselleen apua voi olla korkea. Avun hakeminen kuitenkin kannattaa. Ammattilaisten ja vertaisten tuki helpottaa usein suuresti oloa. Yksin ei tarvitse selviytyä. 

Mistä ja milloin apua?

Jos keskustelun avaaminen, sopivien sanojen löytäminen tai rauhallisena pysyminen tuntuu vaikealta, kannattaa siihen hakea neuvoja ja tukea.

  • Tietoa, vertaistukea ja neuvontaa lapsen kohtaamiseen liittyvissä kysymyksissä tarjoaa esimerkiksi mielenterveysomaisten vertaistukijärjestö FinFami.  
  • Tapahtuneen itsemurhan käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä vertaistukea ja tietoa tarjoaa Surunauha ry. 
  • Myös terveydenhuollon ammattilaisilta voit kysyä neuvoa lapsen tukemiseen silloin, kun itsetuhoisuus koskettaa perhettä. 

Puhu lapsen kanssa 

Joskus läheisen itsetuhoinen teko yritetään kokonaan piilottaa lapsilta, vaikka se vaikuttaisi heidän arkeensa. Lapsille saatetaan esittää, ettei mitään poikkeuksellista ole tapahtunut. Joskus heille valehdellaan siitä, mitä on tapahtunut. Salaamisen tavoitteena on lapsen suojeleminen. 

Vaikeneminen ei auta 

Lasta ei voi puhumattomuudella suojella sellaiselta, mitä hän on jo kokenut. 

Lapset ovat tarkkoja huomaamaan asioita. He ovat yleensä tietoisia kaikesta merkittävästä, mitä heidän ympärillään tapahtuu. Jos lapselle ei kerrota rehellisesti perhettä kohdanneesta huolesta tai surusta, hän yleensä täyttää aukot mielikuvituksellaan. 

Kiinnostu lapsen voinnista 

Itsetuhoinen kriisi perheessä voi vaikuttaa lapseen monin eri tavoin. Lapsi voi muuttua apeaksi, vetäytyväksi tai esimerkiksi taantua jo opituissa taidoissa. Joskus lapsi voi myös itse reagoida itsetuhoisin ajatuksin tai jopa teoin.  

Lapsen vointia kannattaa seurailla. Isomman lapsen ajatuksista kannattaa myös suoraan kysyä. 

Jos huomaat lapsen voinnissa sinua huolettavia muutoksia, pyydä apua esimerkiksi perheneuvolasta, koulusta tai lastensuojelusta. 

Muista

Jos itsetuhoisuus koskettaa lapsen elämää jollakin tavalla, ei asiaa kannata yrittää lakaista maton alle. Avoin, ikätasoinen puhe on paras tapa suojella lapsia itsetuhoisuuden haitallisilta vaikutuksilta.  

Miten puhua lapsen kanssa läheisen itsetuhoisuudesta? 

Lapsen kanssa keskusteltaessa on tärkeää pyrkiä ymmärtämään lapsen näkökulmaa ja keskustelemaan se huomioiden.

Keskustelua voi lapsen kanssa avata tilanteen mukaan itsetuhoisuudesta kärsivä itse, toinen perheenjäsen tai muu lapselle ja perheelle läheinen ihminen.  

Pienen lapsen, alakouluikäisen ja nuoren tarpeet ja valmiudet keskustella ovat erilaiset. Kaikenikäiset lapset tarvitsevat kuitenkin tukea. Lapsen on tärkeää tietää, että aikuinen on kiinnostunut hänen hyvinvoinnistaan kriisin keskelläkin.

Vinkkejä aikuiselle keskusteluun lapsen kanssa

Muista

Kun aikuinen saa itse tukea, helpottaa se usein lasten huolta. Kun aikuinen saa itse tukea, auttaa se häntä olemaan lapsen tukena.  

Omahoito-ohjelmat tueksi

Jos lapsi oireilee tilanteen takia, voi esimerkiksi lasten ahdistuksen omahoito-ohjelmasta olla apua. Voit tutustua myös lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen omahoito-ohjelmaan. Ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. Niiden avulla voi oppia elämään ahdistuksentunteen kanssa ja parantamaan perheen vuorovaikutusta.

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa perheesi hyvinvointia silloin, kun sinulla on huoli lapsesi oireista tai omasta voinnistasi. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.

Oirekyselyt

Löydät oirekyselyitä nuorten ja aikuisten mielenterveysongelmien arvioimiseen. Jos olet huolissasi omasta voinnistasi, voit arvioida oireidesi voimakkuutta kyselyn avulla. Tuloksista saat vinkkejä siihen, mitä kannattaa seuraavaksi tehdä.

Nettiterapiat

16 vuotta täyttäneille on tarjolla mobiilivälitteistä hoitoa moniin tilanteisiin - nettiterapia tarjoaa apua erilaisiin mielenterveyden ongelmiin. Hoito perustuu itsenäiseen työskentelyyn, jota tukee nettiterapeutti.

Sinua saattaa kiinnostaa myös