Tietopaketti murrosiästä

Murrosikäisen tunteet ja mieliala  

Murrosiässä on tyypillistä, että mielialat heittelevät voimakkaasti. Osa mielialan vaihteluista on suoraa seurausta hormoneista, joiden pitoisuudet vaihtelevat ja vaikuttavat toisiinsa.  

Osa tunnevaihteluista liittyy hormoneihin vain epäsuorasti. Erilaisiin muutoksiin sopeutuminen ei aina ole helppoa nuorelle, hänen vanhemmilleen tai muillekaan läheisille.  

Ihmissuhteet 

Myös ihmisten väliset suhteet muuttuvat. Nuori tahtoo eri asioita kuin lapsi. Hän myös puhuu eri tavalla ja eri asioista kuin lapsi.  

Uudenlainen kommunikaatio vaatii opettelua kaikilta osapuolilta. Se saattaa synnyttää ristiriitoja, jotka tietenkin vaikuttavat tunteisiin.  

Nuoren arvomaailmakin on myllerryksessä. Yhdellä hetkellä oman vanhemman sanomiset herättävät vahvoja tunteita. Toisella hetkellä taas ajatukset pyörivät lähinnä kavereissa ja harrastuksissa. Mieliala myötäilee usein sitä, mihin huomio keskittyy. 

Miksi nuori on impulsiivinen? 

Sukupuolihormonit vaikuttavat aivojen toimintaan. Mantelitumakkeessa, jota nimitetään myös aivojen taistele tai pakene -keskukseksi, on runsaasti testosteronireseptoreita. Mantelitumake aktivoituu herkästi testosteronin vaikutuksesta, jolloin nuori on herkempi toimimaan impulsiivisesti. 

Nuoruudessa aivoalueet, jotka ovat keskeisiä oman toiminnan harkinnalle ja kontrolloinnille, eivät vielä säätele tehokkaasti tunnepitoisille reaktioille tärkeitä aivoalueita, kuten mantelitumaketta. Mantelitumake aktivoituu herkästi etenkin nuoruusiän alkuvaiheessa, jolloin testosteronia alkaa erittyä niin pojilla kuin tytöilläkin.  

Onneksi se kehittyy, mitä kehitetään: käyttäytymisen itsesäätely on vahvasti kytköksissä yhteisön sosiaalisiin normeihin ja siihen, miten paljon asiaa on harjoiteltu.  

Murrosikä ja aivot 

• Testosteroni ja muut mieshormonit herkistävät mantelitumaketta eli taistele tai pakene -keskusta.
• Mielihyväkeskus ja mantelitumake pelaavat yhteen > nuori saa jännityksestä mielihyvää.
• Etuotsalohkot eivät vielä pysty hillitsemään ja hallitsemaan mantelitumaketta, joten nuori saattaa reagoida harkitsemattomasti melkein mihin tahansa yllättävään asiaan.

Taantuminen kuuluu nuoruuteen 

Nuoren kehitys ei ole suoraviivaista vaan pysähtyy ja etenee hyppäyksittäin. Psyykkinen kehitys jopa ajoittain taantuu.

Tytöt tulevat murrosikään poikia aikaisemmin. Myös taantumavaihe tulee tytöille pari vuotta aiemmin kuin pojille. Osa taantumasta johtuu niistä valtavista muutoksista, joita nuori käy läpi murrosiän aikana. Taantumasta tulee erityisen voimakas, jos nuori joutuu liian suurten haasteiden eteen.

Taantuma on hyödyllinen: se tarjoaa tilaisuuden korjata kehityksen suuntaa.

Miten taantuminen voi näkyä? 

• Suhde vanhempiin heilahtelee. Välillä kaivataan läheisyyttä, välillä etäisyyttä.
• Uppiniskaisuus lisääntyy.
• Huonot tavat lisääntyvät: epäsiisteys, hotkiminen, piereskely.
• Kielenkäyttö köyhtyy, lauseet lyhenevät ja kirosanojen käyttö lisääntyy.
• Keskittymisvaikeudet lisääntyvät.
• Koulumotivaatio heikkenee.

Nuori saattaa tarvita aikuisten apua taantumasta nousemiseen etenkin silloin, jos taantuma osuu elämäntilanteeseen, jossa on muitakin haastavia muutoksia.

Milloin on syytä huoleen?

Esimerkkejä normaalista ja huolestuttavasta käytöksestä nuoruudessa.

Normaalia

• mielialojen vaihtelu 
• itsekritiikki, epävarmuus 
• lisääntynyt itsekeskeisyys 
• lisääntynyt viivyttely ja asioiden lykkääminen 
• mielenkiinnon kohteiden vaihtuminen 
• mustavalkoisuus ajattelussa: asioista nähdään usein vain yksi puoli ja se voi tuntua ainoalta oikealta.
• lisääntynyt väittelynhalu ja halu päättää omista asioista 
• nuorten ja aikuisten välisten ristiriitojen lisääntyminen 
• satunnaiset päihdekokeilut 
• lisääntynyt riskialttius 
• lisääntynyt kaikkivoipaisuudentunne 
• hetkelliset keskittymisvaikeudet 
• seksuaalinen herääminen ja kokeilut 

Huolestuttavaa

• pitkittynyt masentunut mieliala 
• itsetuhoiset ajatukset ja teot 
• jumittuminen vääristyneisiin uskomuksiin itsestä 
• runsaat koulupoissaolot 
• kouluarvosanojen romahtaminen, kaikkien harrastusten lopettaminen 
• väkivaltaisuus 
• vakavat riidat 
• kyvyttömyys totella aikuista, lain rikkominen 
• toistuvat päihdekokeilut tai jatkuva käyttö 
• toistuvat tai vakavat onnettomuudet 
• todellisuudentajun heikkeneminen, aistiharhat 
• Pysyvä kyvyttömyys suunnata tarkkaavuutta esimerkiksi kuuntelemiseen 
• Hyvin runsaat seksisuhteet, suuri ikäero seurustelukumppanin kanssa 

Nuoruusiän vaiheet 

Nuoruusikä pitää sisällään murrosiän.  

Nuoruusikä 

Nuoruusikä jaetaan yleensä kolmeen vaiheeseen:  

1. varhaisnuoruus (noin 12–15-vuotiaat) 
2. keski- tai varsinainen nuoruus (noin 15–18-vuotiaat) 
3. myöhäisnuoruus (noin 18–25-vuotiaat) 

Nuoruuden vaiheiden kesto 

Varhais-, keski- ja myöhäisnuoruuden alussa ja kestossa on yksilöllisiä vaihteluita, joten tarkkoja ikävuosia on mahdotonta sanoa. On myös mahdollista, että biologinen kehitys etenee hitaammin tai nopeammin kuin psyykkinen tai sosiaalinen kehitys.  

Aikuiset saattavat virheellisesti olettaa nuoren olevan psyykkisesti samalla tasolla kuin mihin ulkoinen olemus viittaa. Nuorta voi rasittaa, jos aikuiset pitävät häntä lapsellisempana tai kypsempänä kuin mitä hän itse kokee olevansa.  

Keskeisiä tapahtumia nuoruusiässä psyykkisesti ja sosiaalisesti 

• abstrakti ajattelu kehittyy 
• kuvitelmat kaikkivoipaisuudesta 
• aikuistuminen kiehtoo ja pelottaa: riidat vanhempien kanssa 
• voimakkaat tunteet ja romantiikka 
• erilaiset kokeilut ja roolit 
• omanikäiset kaverit ovat kaikkein tärkeimpiä 

Myöhäisnuoruutta kohti kehittyy myös etenevästi 

• kyky solmia seurustelusuhde  
• kyky keskustella tasavertaisesti aikuisten kanssa 
• kyky ajatella tulevaisuutta ja riskejä 

Varhaisnuoruus on sopeutumista murrosiän muutoksiin 

Varhaisnuoruudessa nuoren on sopeuduttava siihen, että keho muuttuu. Kehon muutokset kertovat, että lapsuus on jätettävä taakse.  

Omat vanhemmat edustavat nuoren silmissä usein lapsuutta. Hän alkaa nähdä vanhempansa uudessa valossa.  Se on usein yhtä aikaa sekä pelottavaa että kiehtovaa. On kurjaa huomata, että omissa vanhemmissa on virheitä eikä heihin voi kaikissa tilanteissa enää tukeutua.  

Toisaalta maailma avautuu yhä laajemmalle. On jännittävää huomata, että itsellä on kykyjä ja haluja, joiden avulla maailmaa voi lähteä valloittamaan. 

Nuori hakee paikkaansa ja kokeilee uutta 

Keskinuoruudessa useimpien nuorten ajatukset pyörivät oman itsen ja omanikäisten ympärillä. 

Kokeilukäyttäytyminen on tyypillistä keskinuoruutta kohti mentäessä. Se on eri asia kuin riskikäyttäytyminen. Terve nuori ei ehdoin tahdoin vaaranna henkeään – hänen on vain vaikea ymmärtää, että riski saattaa toteutua myös omalla kohdalla.  

Keho on kyvykkäimmillään nuorena. Vaikka nuori usein kokeekin, ettei hän ole yhtä kelpaava kuin kaverinsa, hän saattaa pitää itsestään selvänä, että hän tulee aina olemaan notkea, vahva ja reaktioissaan nopea. Nuorella ei ole vielä kykyä syvällisesti ymmärtää, että myös hänestä itsestään tulee keski-ikäinen ja vanha.

Ajattelu ja itsesäätely kehittyy iän myötä

Myöhäisnuoruudessa aivojen etuosien hillintä-, hallinta- ja harkintaominaisuudet alkavat jo merkittävästi vaikuttaa käyttäytymiseen. Elämänkokemustakin on jo enemmän.  

Myöhäisnuori ymmärtää, että nykyhetken valinnoilla on merkitystä tulevaisuudessa. Nuori voi katua tekemiään valintoja, kuten tupakointia tai opiskelun laiminlyömistä.  

Lähiympäristön mielipiteillä ei enää ole niin suoraa vaikutusta omaan elämään. Esimerkiksi rakkaussuhteita voidaan nyt solmia sen perusteella, miltä itsestä tuntuu.  

Myöhäisnuoruus päättyy, kun aivojen biologinen kypsyminen on saatu päätökseen. Tutkimusten mukaan tämä tapahtuu vasta noin 25 ikävuoden vaiheilla.  

Murrosiän epävakaat tunteet 

Tunteiden vuoristorata kuuluu nuoruuteen. Etenkin varhais- ja keskinuoruudessa niiden takana ovat nopeat muutokset kehossa, hormonitoiminnassa ja sosiaalisessa ympäristössä.  

Myöhäisnuoruudessa pitää tehdä isoja ja loppuelämään vaikuttavia valintoja, joten sekään ei ole helppo vaihe.  

Tunteiden heittely näkyy ulospäin vaihtelevasti. Temperamentti eli synnynnäinen tapa reagoida ulkoa tuleviin yllykkeisiin vaihtelee suuresti. Jotkut vauvat ärtyvät helposti, toiset eivät. Samoin kaikki nuoret eivät paisko ovia, murjota tai riitele kovaäänisesti. Joistakin nuorista ilo ja innostus näkyvät voimakkaasti, toiset ovat hillitympiä.  

Surumielisyys vai masennus? 

Kaikkia murheen alhoja ei pidä leimata masennukseksi. Masennusdiagnoosi edellyttää, että sama alavireinen, joskus ahdistunut ja tuskainen, mieliala on jatkunut vähintään kaksi viikkoa. Raja normaalin ja poikkeavan välillä on epämääräinen.

Tunteiden ailahtelu vai epävakaa persoonallisuus? 

Murrosiän heittelehtivät tunteet ovat eri asia kuin epävakaa persoonallisuus. Persoonallisuus on pitkäaikainen ja melko pysyvä piirteiden kokonaisuus.  

Persoonallisuus voi muuttua ja sitä voi tietoisesti kehittää, mutta muutokset ovat hyvin hitaita. Vasta täysi-ikäisen ihmisen aivot ja hormonitoiminnat ovat niin vakiintuneita, että voidaan puhua persoonallisuuksista.  

Epävakaalla persoonallisuudella tarkoitetaan, että henkilön mielialat ovat aikuisiässäkin ennustamattomia ja oikukkaita. Henkilö on impulsiivinen, altis tunteenpurkauksille ja usein kyvytön hallitsemaan tunteitaan. Epävakaan persoonallisuuden kehitys alkaa murrosiässä. 

Nuoruusiän psyykkiset kehitystehtävät  

Hormonit vaikuttavat paitsi kehoon myös tunteisiin ja reaktioihin. Kun murrosiän hormonieritys käynnistyy, muuttuu lapsen havainnointikyky sekä ajatus- ja tunnemaailma. Psyyken muuttuminen on yhtä väistämätöntä kuin kehon muutos.  Nämä isot muutokset stressaavat jokaista nuorta jollain tasolla.

Osalle nuorista muutokset tuntuvat tapahtuvan ilman sen suurempia kuohuja. Osa nuorista kokee muutokset todella hämmentävinä ja vaikeina.

Vanhemmat saattavat kokea hankalana sen, että nuori ei enää avaudu samalla tavalla ja kerro ajatuksistaan kuten aiemmin. Vaikeneminen johtuu nuoruusiän kehitystehtävistä, jotka jokaisen nuoren on tavalla tai toisella suoritettava.

Kehitystehtävien kolme pääryhmää:

1. Nuoren on hyväksyttävä uudenlainen keho ja seksuaalisuus.
2. Nuoren on irtauduttava lapsuudestaan ja liityttävä omaan sukupolveensa.
3. Nuoren on hankittava oma identiteetti eli kokonaiskäsitys itsestään. Hänen on päätettävä, mihin arvoihin hän uskoo, mitä hän pitää tärkeänä ja mitä hän tavoittelee.

Nuoruus itsessään stressaa nuorta  

Aikuisen on hyvä ymmärtää, että nämä psyykkiset kehitystehtävät kuormittavat nuorta. Biologiset muutokset saattavat olla hyvin hämmentäviä. Seksuaalisuuden muuttuminen voi olla myös pelottavaa.

Keho ja seksuaalisuus 

Nuori yrittää hakea mallia sille, miten hänen tulisi käyttäytyä ja kokea. Mediassa usein vastaantuleva seksuaaliväritteinen kuvasto sekä omien vanhempien huolimattomasti ilmaistut lausahdukset ja vihjeet saatetaan kokea hyvinkin omakohtaisesti. Puutteellinen elämänkokemus heikentää arviointikykyä.  

Ristiriita oman kokemuksen ja ympäristön odotusten välillä voi olla erityisen haastavaa. Tämä korostuu sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla. Nämä nuoret voivat kokea vähemmistöstressiä, joka tarkoittaa syrjinnän kokemuksista tai pelosta aiheutuvaa kuormitusta. Pitkään jatkunut stressitila altistaa muun muassa masennus- ja ahdistusoireille. 

Vanhemmista irtautuminen 

Vanhemmista irtautuminen voi olla erityisen hankalaa etenkin silloin, jos vanhemmilla itsellään on vaikeuksia tai jos vanhemmat syystä tai toisesta eivät hyväksy nuoren aikuistumista. Myös lapsen temperamentti vaikuttaa asiaan: toiset ovat arempia kuin toiset.  

Identiteetti 

Oman sukupolven löytäminen tarkoittaa sitä, että nuori haluaa kiihkeästi olla osa ikäistensä joukkoa. Moni nuori kärsii yksinäisyydestä, erilaisuudesta ja ulkopuolisuudesta.  

Identiteetin muodostaminen tapahtuu yleensä tiedostamattomasti. Jokainen nuori joutuu kuitenkin tekemään useita arvovalintoja sen suhteen, mihin hän panostaa ja mihin hän uskoo. Vaihtoehtoja on enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten.

Omahoito-ohjelmat tueksi

Omahoito-ohjelmista voi olla nuorelle hyötyä omaan itseen ja paikkaan maailmassa liittyvien pohdintojen tukena.

Omahoito-ohjelmat sisältävät tietoa ja harjoituksia. Tiedon avulla itseään ja oireitaan voi ymmärtää paremmin. Harjoitukset antavat keinoja ajattelu- ja toimintatapojen muuttamiseen sekä olon helpottamiseen haastavissa tilanteissa.