Jiõččhåidd-programm
Mitä puhejännitys on?
Ahdistus ja pelko voivat tuntua kehossa. Kehon tuntemukset auttavat huomaamaan vaaran merkkejä ja suojautumaan.
Koska ahdistus tuntuu ikävältä, halutaan ahdistusta herättäviä tilanteita ja asioita välttää. Kun puhuminen ahdistaa, on luonnollista vältellä puhetilanteita ja olla mieluummin hiljaa.
Miksi pelko voi estää puhumisen?
Pelottavassa ja ahdistavassa tilanteessa keho jännittyy ja valmistautuu taistelemaan tai pakenemaan. Jos pako ei onnistu, voi yrittää suojautua pysyttelemällä mahdollisimman hiljaa ja huomaamattomana.
Siksi pelko voi voimistua erityisesti silloin, kun pitäisi puhua. Ahdistus ja pelko voivat silloin tuntua kaulalla puristuksena tai palan tunteena. Silloin on vaikea puhua.
Pelko vaikuttaa kehoon ja mieleen
Pelko virittää mielen havaitsemaan uhkaa ja kehon toimimaan nopeasti. Keho valmistautuu pakenemaan tai taistelemaan jo ennen kuin uhkasta on tarkempaa tietoa.
Jos pako tai taistelu ei onnistu, voi selvitä jähmettymällä paikalleen sekä olemalla liikkumatta ja hiljaa. Nopea valmius tähän auttaa selviämään hengissä tilanteissa, joissa ei ehdi miettiä, miten kannattaisi toimia.
Reaktio on yksilöllinen ja vaihtelee eri tilanteissa
Aivot ja keho arvioivat automaattisesti tilanteen turvallisuutta koko ajan. On yksilöllistä, kuinka herkästi ja millä tavalla uhkaan reagoi. Myös se on yksilöllistä, minkälaiset tilanteet saavat valppaaksi ja minkälaiset tilanteet herättävät tarpeen olla liikkumatta ja hiljaa.
Miltä puhejännitys tuntuu?
Kun jännität puhumista, saattaa tuntua siltä, että
- sydän lyö kovaa
- on vaikea hengittää
- kaulaa puristaa
- on palan tunne kurkussa
- tärisyttää.
Saatat myös lamaantua paikallesi. Nämä ovat kaikki tärkeitä juttuja, jos olet oikeasti vaarassa.
Mutta jos vaaraa ei oikeasti ole, on hyvä saada ajatukset ja keho rauhoittumaan. Silloin puhuminenkin alkaa sujua helpommin.
Näiden tuntemusten vuoksi voit alkaa pelätä tilanteita, joissa pitäisi puhua. Pelko voi olla niin voimakasta, että se aiheuttaa päänsärkyä, vatsakipua tai pahoinvointia.
"Tuntuu kuin olisin jääpala"
Ennen pohdintatehtävää alla, voit kuunnella seuraavan äänitteen (2:58). Siinä kolme nuorta kertoo, minkälaisia tuntemuksia heidän puhejännityksensä aiheuttaa. Monille tuntemukset ovat vahvasti kehollisia.
– Joissakin tilanteissa tuntuu kuin olisin jääpala. Jähmetyn liikkumattomaksi, enkä pysty puhumaan ollenkaan, kuvailee 19-vuotias Minja.
Tarinat perustuvat aitoihin kokemuksiin, jotka ovat toisten henkilöiden lukemia.
Kuuntele äänite:
Katso äänite videona, joka sisältää tekstitykset:
Harjoitus: Selviytymiskeinoni puhetilanteissa
Miksi?
Jännittävissä puhetilanteissa on tavallista hätääntyä ja yrittää helpottaa omaa oloa nopeasti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi poistumalla tilanteesta.
Pitkään käytettyinä puhumisen välttämistä lisäävät selviytymiskeinot voivat ylläpitää puhejännitystä. Välttämisen myötä saat vähemmän tilaisuuksia harjoitella puherohkeutta.
Tämä harjoitus auttaa sinua tunnistamaan, miten toimit jännittävissä puhetilanteissa. Pohdit myös, onko keinoistasi hyötyä vai haittaa.
Miten?
Valitse alta, mitä seuraavista selviytymiskeinoista olet käyttänyt kokiessasi puhejännitystä.
Miksi kaikki eivät pelkää yhtä paljon?
Kaikki ovat välillä huolissaan, peloissaan tai ahdistuneita. Vaihtelua on siinä, milloin ja miksi nämä tunteet heräävät ja näkyvät.
Pelko on vähän kuin vahtikoira. Vahtikoira haukkuu, kun se kuulee rasahduksen tai jokin vilahtaa ohi. Se voi haukkua myös, kun vieras ihminen tulee lähemmäs ja kysyy jotakin.
Toiset vahtikoirat ovat herkempiä kuin toiset. Samoin jotkut ihmiset pelkäävät herkemmin kuin toiset.