Skip to main content

Jieštipšomohjelm

Tekeminen vai oleminen?

Hyvinvoinnin kannalta on olennaista, että osaa liikkua joustavasti olemisen ja tekemisen mielentilojen välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa vapautta valita, mihin huomionsa kohdistaa.

Tekemisen mielentila

Tekemisen mielentilalla tarkoitetaan sellaista mielentilaa, joka hoitaa asioita ja pyrkii kohti tavoitteita.

Ulkoisessa maailmassa tekemisen mielentilassa tehdään töitä, laitetaan ruokaa ja suunnitellaan tulevaa. Sisäisessä maailmassa tekemisen mielentilassa itseltä vaaditaan asioita, kuten ”ole iloinen”, ”ole tunnollinen”, ”älä nolaa itseäsi” tai ”et saa masentua”. Nykytilannetta verrataan tavoitteeseen, ja tavoitetta kohti pyritään.

Tekemisen mielentilan hyvät ja huonot puolet

Tekemisen mielentila on oivallinen väline silloin, kun pyritään tiettyyn tavoitteeseen. Se mahdollistaa usein esimerkiksi joustamisen. Jos vaikkapa suunnittelet lomamatkaa, johon budjettisi ei riitä, voit tekemisen mielentilassa kartoittaa realistisempia vaihtoehtoja.

Sen sijaan sisäisen maailman tavoitteista luopuminen on usein vaikeampaa. Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa sisäisen maailman tavoitteena on hyvä parisuhde. Jos olet juuri eronnut, voi mielessäsi olla ristiriita nykyhetken ja tavoitteen välillä.

Erotilanteessa ajatukset voivat olla seuraavan kaltaisia: ”jään ikuisesti yksin” ja ”en kelpaa kenellekään”. Näistä ajatuksista voi olla vaikea päästää irti. Ajatusten toistuessa yhä uudelleen muuttuu mieliala aina vain kurjemmaksi. 

Olemisen mielentila

​Olemisen mielentilassa hyväksyy olemassa olevan sellaisen kuin se on. Olemisen mielentilassa ei arvioida tavoitteiden ja nykytilan välistä kuilua. Siinä ollaan tässä hetkessä ilman painetta tavoitteiden saavuttamisesta.

Ajatuksiin ja tunteisiin suhtaudutaan ohimenevinä tapahtumina. Ne syntyvät, tulevat tietoisuuteen ja menevät ohi.

Olemisen mielentila on läsnäoloa tässä hetkessä

Olemisen mielentila ei tarkoita tekemättömyyttä. Mitä tahansa tekemistä voi tehdä joko olemisen tai tekemisen mielentilassa. Voit esimerkiksi tiskata ja samalla ajatuksissasi olla aivan muualla, kuten menneisyyden tapahtumissa tai tulevaisuuden haaveissa. Tällöin tiskaaminen tapahtuu tekemisen tilassa.

Olemisen tilassa keskitytään juuri tähän hetkeen. Siinä havainnoidaan, miltä tiskivesi tuntuu iholla, kuinka astiat kolisevat, mitä tuoksuja on läsnä sekä minkälaisia muotoja ja värejä tiskatessa voi nähdä.

Liikkuminen mielentilojen välillä lisää henkistä joustavuutta

Tekemisen mielentilaa luonnehtii pakonomaisuus, ja olemisen tilaa luonnehtii sallivuus. Siirtyminen tilasta toiseen edellyttää mielentilan tiedostamista ja tarkkaavuuden suuntaamista.

Joskus saatat huomata, että olet tekemisen tilassa, kun esimerkiksi murehdit asioita. Tällöin voit siirtyä olemisen mielentilaan siten, että siirrät tarkkaavuutesi tähän hetkeen. Tässä hetkessä huomioit, mitä näet ja kuulet. Suhtaudut ajatuksiisi ja tunteisiisi kuin mihin tahansa muihin ärsykkeisiin.

Muista

Esimerkki oman mielentilan huomioimisesta ja sallivasta suhtautumisesta:
”Huomaan, että minulla on ajatus, että olen epäonnistunut. Ajatukseen liittyy suruntunne.”