Jieštipšomohjelm
10. Vuorovaikutustaidot
Kun tunteet ovat voimakkaita, ajattelu kapeutuu ja itseilmaisu muuttuu vaikeammaksi. Voimakas tunnetila yllyttää herkästi tuomitseviin ajatuksiin, mikä voi johtaa toisten syyttelyyn, leimaamiseen, nopeiden päätelmien tekoon sekä puolustautumiseen.
Tunteiden kuvailu auttaa muita ymmärtämään sinua
Tunteiden ja ajatusten kuvaaminen tekee itseilmaisustasi tarkempaa. Mitä enemmän kuvailet, sitä helpompi vastaanottajan on kuulla viestisi. Kun vastaanottaja ymmärtää sinua, ei hän välttämättä tunne tarvetta puolustautua.
Mieti esimerkiksi tilannetta, jossa joku läheisesi huutaisi sinulle: ”Hitto, että olet pässi!” Miten reagoisit?
Tällainen arvosteleva syytös ei kuvaa sitä, mitä välillänne tapahtui. Entä jos läheisesi kuvailisi asian syyttelyn sijaan: ”Minua ottaa päähän, että et kuuntele asiaani keskeyttämättä. Koen sen todella loukkaavana.” Olisiko viesti helpompi ottaa vastaan?
Mitä haluat tilanteessa saavuttaa?
Kun olet vuorovaikutustilanteessa, jossa tunteet alkavat kuumentua, pysähdy hetkeksi ja ota aikalisä. Mieti, mikä on tavoitteesi tässä vuorovaikutustilanteessa. Onko ensisijaisena tarkoituksenasi saada asia hoidettua, säilyttää ihmissuhde vai säilyttää itsekunnioituksesi?
Tehokas vuorovaikutus sisältää nämä kaikki osatekijät erilaisin painotuksin.
Vuorovaikutuksen tavoitteiden tutkiminen
Jokainen vuorovaikutustilanne sisältää kolme tavoitetta: haluamme saada asian hoidettua sekä säilyttää ihmissuhteen ja oman itsekunnioituksemme. Eri tavoitteet korostuvat eri tilanteissa.
Harjoitus: Vuorovaikutuksen haasteet
Miksi?
Tunnistat omat haasteesi vuorovaikutustilanteissa.
Miten?
Alle on listattu asioita, jotka vaikeuttavat vuorovaikutustilanteissa pärjäämistä. Merkitse asiat, jotka tunnistat itsessäsi.
Validaatio vuorovaikutustaitona
Itsen ja toisen validaatio eli todesta ottaminen ja sen ilmaiseminen, että ymmärtää toisen tunteen, on yksi tärkeimpiä vuorovaikutustaitoja. Kun tiedostaa omat ajatukset, tunteet, tarpeet ja toiveet, voi ottaa itsensä todesta. Esimerkki tästä on ajatus: ”Tunnistan olevani pettynyt, kun hän perui tapaamiseen, jota olin odottanut. Tunnen pettymystä, ja saan tuntea sitä niin kauan kuin se kestää.”
Kun oman olonsa tunnistaa, voi selkeämmin ja tarkemmin kuvailla omia tunteitaan ja ajatuksiaan myös muille. Mitä tarkemmin pystyy kertomaan, mikä on aiheuttanut reaktion ja miltä se tuntuu, sitä helpompi toisen on näitä reaktioita ymmärtää. Erityisen tärkeää on pyrkiä tavoittamaan ensisijainen tunne.
Validointi käytännössä
Kun toinen kertoo ajatuksistaan ja tunteistaan, voit validoida häntä:
- kuuntelemalla aktiivisesti
- sanattomalla viestinnällä eli esimerkiksi ottamalla katsekontaktia, keskittymällä ja olemalla kiinnostunut
- esittämällä lisäkysymyksiä
- ilmaisemalla ymmärtäväsi toisen tunteita ja ajatuksia
- kertaamalla toisen sanomat asiat
- reagoimalla toisen käyttäytymiseen siten, että osoitat empatiaa ja välittämistä
Harjoitus: Toisen validointi
Miksi?
Opit tunnistamaan itsellesi toimivia validointikeinoja vuorovaikutustilanteissa.
Miten?
Pyri muutamassa seuraavassa vuorovaikutustilanteessa validoimaan toista osapuolta. Havainnoi, miten tilanne kehittyy, ja kirjoita havaintosi ylös.
Kuinka validoit toista osapuolta, ja mitä siitä seurasi?
Harjoitus: Omat vuorovaikutustavoitteeni
Miksi?
Opit tunnistamaan omia vuorovaikutustaitojasi, ja tiedät, mitkä niistä palvelevat sinua parhaiten. Tiedät myös, mitä taitoja haluaisit harjoitella lisää.
Miten?
Vastaa tehtävän kysymyksiin joko kirjoittaen tai pohtien.