Jieštipšomohjelm

Aina et ole samaa mieltä kuin ystäväsi. Ikäviä tilanteita tulee väistämättä vastaan, ja myös mokat kuuluvat ihmissuhteisiin. Tällaisissa tilanteissa on hyvä käydä läpi molempien näkökulmat: Mitä ajattelette asiasta ja millaisia tunteita se herättää?

Muista, että toinen ei voi lukea ajatuksiasi. Jos jokin toisen toiminnassa tuntuu pahalta, kerro se välttäen toisen syyllistämistä. Hyvä tapa on sanoa esimerkiksi: ”Kun toimit tavalla x, niin minusta tuntuu…”.

Kerro toiselle selkeästi, miten haluaisit itse toimia tai miten haluat toisen toimivan. Kokeile myös asettua hänen asemaansa.

On myös tärkeää pitää mielessä ja kertoa toiselle, millaisista asioista olet valmis joustamaan ja mistä et? Voitteko löytää puolivälin ratkaisua?

Omia tunteita tai ajatuksia ei tarvitse pyytää anteeksi. Et voi päättää, mitä ajatuksia ja tunteita mieleesi tulee. Sen sijaan voit valita, miten toimit.

Joskus voi tuntua siltä, että et voi vaikuttaa käyttäytymiseesi – saatat esimerkiksi raivostua nopeasti. Toiminta on kuitenkin aina valinta, johon voi opetella vaikuttamaan.

Pyydä anteeksi, jos tuotat toiminnallasi toiselle pahaa mieltä tai tunnistat toimineesi epäreilusti tai väärin toista kohtaan.

Jos koet anteeksipyytämisen vaikeaksi, kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitä uskot anteeksipyytämisen kertovan sinusta. Koetko esimerkiksi, että se tekee sinusta heikon, huonon tai epäonnistuneen? Kokeile tarkastella ajatuksiasi etäämpää. Tätä voit harjoitella tämän osion harjoituksessa ”4. Ota etäisyyttä ajatuksiin”.

Tunteiden vallassa anteeksi antaminen on usein hankalaa. Anna itsellesi aikaa palautua tilanteesta. Lopulta anteeksianto usein tuo itselle rauhaa ja auttaa päästämään irti kamppailusta ikäviä tunteita vastaan. Se mahdollistaa eteenpäin jatkamisen ihmissuhteessa. Anteeksi antaminen ei automaattisesti tarkoita, että hyväksyt toisen toiminnan.

Jotta voi pitää riittävästi huolta omista tarpeistaan ja toimia arvojensa mukaisesti, täytyy kaikkien joskus kieltäytyä muiden toiveista.

Monissa tilanteissa kieltäytymistä ei tarvitse selitellä toiselle. Harjoittele itsellesi sopivaa tapaa sanoa jämäkästi, että et voi tehdä niin kuin toinen haluaa. Jos olet huolissasi seurauksista, pohdi vaihtoehtoa: mitä seuraa pitkällä aikavälillä, jos vastaan aina myöntävästi toisen pyyntöihin?

Suoran kieltäytymisen lisäksi voit myös ilmaista toiselle, että ymmärrät hänen toiveensa, ja kertoa rehellisen syyn sille, miksi et nyt voi toteuttaa toivetta. Voit myös etsiä toimivia vaihtoehtoja: ”Tänään en ehdi. Sopiiko, että mentäisiin leffaan ensi viikolla?”

Kaverisuhteissa jaetaan usein salaisuuksia. Kaverisi kertoo sinulle jotain luottamuksella ja sinä kerrot mieltäsi painavia asioita hänelle. Usein salaisuudet on hyvä pitää. Ne voivat kuitenkin olla myös raskaita kantaa.

Toisen kertoma salaisuus saattaa herättää sinussa huolta tai ikäviä tunteita. Silloin voi olla tarpeen jakaa huoli ja kysyä neuvoa muilta. Neuvoa voi kysyä ilman, että paljastaa toisen salaisuuden. Suureksi kasvanut huoli voi vaikeuttaa omaa elämää ja joskus myös estää toista saamasta apua.

Aina ei ole helppoa tunnistaa, mistä asioista on hyvä joustaa kaverisuhteissa ja mistä ei. Myös tässä kohtaa on tärkeää pitää mielessä, mikä on itselle tärkeää. Millaisista asioista olet valmis joustamaan ja mistä et? Voitteko löytää kompromissin?

Kiltteydestä tai muiden miellyttämisestä voi tulla ongelma, jos se toistuvasti hankaloittaa omista tarpeistasi huolehtimista. Onko mahdollista, että voisit huomioida muita ilman, että unohdat itsesi?

Liiallisen kiltteyden pohdinnassa voi olla hyödyllistä tunnistaa omia uskomuksia. Miksi arvelet, että sinun pitää olla aina kiltti tai miellyttää muita? Mitä se tarkoittaisi, jos et toimisi näin? Mitä uskot sen kertovan sinusta, jos et toimi näin? Mitä pelkäät käyvän, jos et toimi näin? Kokeile tarkastella näitä ajatuksia etäämpää. Keinoja siihen löydät tämän osion harjoituksesta ”4. Ota etäisyyttä ajatuksiin”.

Aina kaveruus ei toimi, vaikka kuinka haluaisi. Siksi on tärkeää pohtia, aiheuttaako kaverisuhde enemmän harmia kuin iloa.

Kaverisuhteen päättäminen ei usein ole helppo asia. Se herättää herkästi ristiriitaisia tunteita: toisaalta haluaisi olla kaverin kanssa ja toisaalta ei. 

Voit pohtia ja listata ylös plussia ja miinuksia.

• Mitä hyvää kaverisuhde tuo? Entä missä se tuottaa haasteita tai ongelmia?
• Koetko usein esimerkiksi levottomuuden-, ahdistuksen-, pelon- tai suruntunteita?
• Voitko yrittää ratkoa ongelmia vai onko ihmissuhde parempi päättää?
• Jos mikään ei muutu, niin millaista elämä on silloin?

Et voi muuttaa toisen käytöstä, vaikka miten toivoisit. Sen sijaan voit vaikuttaa siihen, miten itse toimit kaverin kanssa. Sinun muuttunut toimintasi voi saada muutoksen aikaan myös kaverissa.

Ensimmäinen askel voi olla rajoittaa yhdessä vietettyä aikaa. Voit viettää hetkellisesti enemmän aikaa omien juttujesi parissa tai eri kaverin kanssa. Havainnoi, miltä se tuntuu. Saatat huomata, että elämässä on muutakin ja muitakin.

Jos päätät päättää ihmissuhteen, kokeile soveltaa tämän sivun yleisiä haasteiden käsittelyn periaatteita ja kohtia ”erimielisyydet ja loukkaantuminen” sekä ”kieltäytyminen”.