Iešdikšunprográmma
Pakko-oireet eivät ole oma valinta
Muista
Pakko-oireiden alkamisesta kuluu keskimäärin 7–10 vuotta siihen, että hoitoon hakeudutaan. Tämä on iso ongelma, sillä pakko-oireet aiheuttavat merkittävää ahdistusta ja haittaavat elämää laaja-alaisesti.
Pakko-oireisiin liittyy usein voimakkaita häpeäntunteita. Niistä irti pääseminen on tärkeää parantumisen kannalta.
Oireiden häpeäminen lisää oireisiin liittyvää ahdistusta ja yleistä stressiä, jotka pahentavat oireita. Häpeä myös hankaloittaa hoitoon hakeutumista ja itsehoidollisten keinojen opettelua.
Häpeän kanssa eläminen on hyvin tuskallista. Siitä olisi syytä päästä eroon myös oman elämänlaadun parantamiseksi.
Vaikka häpeäntunteet ovat pakko-oireisessa häiriössä yleisiä, ei niihin ole todellisuudessa syytä. Jos tunnistat itsessäsi häpeäntunteita, voi seuraavien asioiden sisäistämisestä olla sinulle hyötyä.
Pakko-oireita ei voi hallita tahdonvoimalla
Monesti pakko-oireista kärsivää henkilöä hävettää ja turhauttaa, kun hän ei saa oireitaan hallintaan, vaikka tiedostaisikin toimintatapojen hyödyttömyyden.
On tärkeää ymmärtää, että pakko-oireet eivät ole hallittavissa tahdonalaisesti. Jokainen pakko-oireista kärsivä varmasti luopuisi oireistaan, jos vain pystyisi. Pakko-oireita ei pysty lopettamaan pelkällä päättäväisyydellä ja tahdonvoimalla, vaan oireiden vähentäminen vaatii asteittain etenevää harjoittelua.
Sellaisen olet nyt aloittanut lukiessasi tätä omahoito-ohjelmaa.
Pakkoajatusten sisältö ei vastaa omaa arvomaailmaa
Pakkoajatukset saattavat olla sisällöltään hyvinkin vastenmielisiä ja häiritseviä.
Rakastava ja hyvä äiti saattaa ajatella puukottavansa lapsensa. Onnellisessa parisuhteessa elävälle voi tunkeutua mieleen vastenmielisiä ja väkivaltaisiakin seksuaalisia mielikuvia, jollaisia hän ei koskaan tahtoisi toteuttaa.
Tällaiset pakkoajatukset voivat olla erittäin ahdistavia, mutta ne ovat täysin vaarattomia. Pakko-oireisesta häiriöstä kärsivät eivät käytännössä koskaan toteuta pelkäämiään tekoja. Nämä ajatukset eivät myöskään heijastele esimerkiksi piilotettuja haluja tai muuten vastaa henkilön arvomaailmaa.
Päinvastoin, ne liittyvät teemoihin, joita henkilö pitää erityisen vastenmielisinä. Tällaisista pakko-oireista kärsivät henkilöt eivät ole luonteeltaan pahoja tai väkivaltaisia, vaan usein erittäin kilttejä ja tunnollisia.
Seksuaaliset ja väkivaltaiset pakkoajatukset ovat osa pakko-oireista häiriötä, eivät henkilön persoonallisuutta.
Et ole yksin
Pakko-oireet voivat tuntua turhilta ja typeriltä. Saatat ihmetellä, miksi sinulla on tällaisia järjettömiä mielikuvia ja rituaaleja. Koska lähipiiri ei välttämättä ymmärrä oireita, saattaa välillä tuntua, ettei kukaan muu toimi ja ajattele pakko-oireisesti.
Et kuitenkaan ole ajatustesi kanssa yksin. Pakko-oireisesta häiriöstä kärsii arvioilta 2–3 % aikuisväestöstä, ja häiriötä esiintyy ympäri maailman. Oireissa ei siis ole mitään erityisen kummallista tai "hullua", vaan yllättävän moni muu kohtaa samanlaisia oireita.