Iešdikšunprográmma
5. Leikki ja hulluttelu
Leikki on lapselle tapa käsitellä mielessä olevia asioita ja oppia uusia taitoja. Leikkihetket voivat lisäksi helpottaa puhejännitystä. Fyysiset leikit ja hassuttelu rentouttavat koko kehoa puhe-elimistöä myöten.
Miksi hassuttelu kannattaa?
Puhumista jännittävä lapsi saattaa muutenkin olla hyvin tietoinen omasta toiminnastaan sekä pelätä virheiden tekemistä tai epäonnistumista.
Yrittämistä ja erehtymistä olisi kuitenkin tärkeä oppia sietämään, koska uusia taitoja oppii vain harjoittelemalla.
Epävarmuusalueelle astuminen tuntuu usein turvallisemmalta kotona hupsuissa leikeissä kuin vaikkapa päiväkodissa.
Harjoitus a): Näytä mallia
Tavoite
Mallitat lapselle, että kaikki tekevät joskus virheitä. Lapsi näkee, kuinka epäonnistumisesta ja siihen liittyvästä harmista voi selvitä.
Ohje
- Kerro lapselle tilanteista, joissa olet itse tehnyt virheen tai epäonnistunut. Kun näitä hetkiä tapahtuu arjessa, pysähtykää niiden äärelle. Miettikää, mikä tilanteessa auttaa.
- Kerro lapselle, että epäonnistuminen saa harmittaa, mutta harmi menee lopulta ohi.
- Kerro taidosta, jonka oppimiseen tarvitsit itse paljon aikaa ja monta yritystä.
Harjoitus b): Höpönlöpönhetki
Tavoite
Harjoittelette virheiden tekemistä ja sen sietämistä.
Ohje
Kysykää toisiltanne kysymyksiä siten, että tarkoitus on vastata tahallaan väärin.
Pitäkää tunnelma kevyenä. Koittakaa keksiä mahdollisimman hölmöjä vastauksia. Jos lapsi ei vielä itse uskaltaudu vastaamaan väärin, näytä silti mallia.
Kysymysten tulee olla helppoja tosiasioihin perustuvia kysymyksiä. Ne voivat liittyä esimerkiksi erilaisten asioiden väreihin, kokoihin tai muihin näkyviin ominaisuuksiin.
Niillä ei tule olla erityistä tunnearvoa lapselle. Niiden ei myöskään tule olla mielipidekysymyksiä, kuten ”Kumpi on parempaa, suklaa vai salmiakki?”
Alla on muutamia esimerkkejä soveltuvista kysymys-vastauspareista
- Minkä värinen mansikka on? – Sininen
- Onko aurinko vihreä? – On
- Totta vai tarua: leijona on pienempi kuin kärpänen? – Totta