Iešdikšunprográmma
1. Havainnoi ja tunnista
Kun havainnoit lapsen toimintakykyä ja puherohkeutta, voit arvioida, minkälaiset harjoitukset voisivat auttaa.
Lapsi, joka ei pysty edes osallistumaan, ei pysty seuraavaksi puhumaan lausein. Hän tarvitsee ensin tukea rentoutuakseen. Äänen ja puheen tuottamisessa edetään askel kerrallaan, kunnes keskustelu onnistuu.
Kun tunnistat, mikä on lapsellesi mahdollista juuri nyt, voit miettiä, mikä voisi olla seuraava askel. Pystyt asettamaan realistisia tavoitteita ja nauttimaan pieneltäkin tuntuvista onnistumisista. Ne voivat olla lapselle hyvinkin suuria.
Harjoitusta tehdessäsi voit hyödyntää näitä luokitteluja
Lapsi ei pysty osallistumaan lainkaan
- Lapsi ei tule lainkaan huoneeseen.
- Lapsi tulee paikalle, mutta ei puhu eikä reagoi ilmein tai elein.
- Lapsi voi jättää kokonaan huomiotta henkilön, jonka kanssa hän ei pysty olemaan vuorovaikutuksessa.
Lapsi osallistuu ilmein tai elein
- Lapsi ei puhu, mutta vastaa eleillä tai ilmeillä.
- Lapsi toimii ohjeiden mukaisesti.
- Lapsi näyttää, mitä haluaa tai valitsee.
Lapsi osallistuu tuottamalla ääntä
- Lapsi ei puhu, mutta nauraa tai itkee ääneen, yskii tai niistää.
- Lapsi matkii eläinten tai laitteiden ääniä leikkiessään.
Lapsi osallistuu yksittäisin sanoin
- Lapsi vastaa kyllä tai ei.
- Lapsi vastaa yksisanaisesti kysymyksiin.
- Lapsi esittää yksisanaisesti pyyntöjä.
Lapsi osallistuu lausein
- Lapsi vastaa muutamalla sanalla.
- Lapsi kysyy itse kysymyksiä.
- Lapsi kertoo itseään kiinnostavista asioista.
- Lapsi osallistuu keskusteluun.
- Lapsi kertoo omista mielipiteistään.
Seuraavat harjoitukset auttavat sinua tunnistamaan lapsesi puhejännitystä.
Harjoitus a): Kuinka rento lapsi on?
Tavoite
Opit tunnistamaan, kuinka rentoutunut tai jännittynyt lapsesi on erilaisissa arkitilanteissa.
Ohje
Kirjaa ylös erilaisia arjen tilanteita, joissa olet lapsesi kanssa tai joissa pystyt seuraamaan häntä. Havainnoi, miten lapsesi liikkuu ja toimii.
Harjoitus b): Missä ja miten lapsesi puhuu?
Tavoite
Tunnistat tilanteet, joissa lapsi puhuu. Tunnistat, mitkä ovat lapselle haastavia paikkoja tai tilanteita puhua.
Ohje
Pohdi alla olevia kysymyksiä. Vastaukset voit halutessasi myös kirjoittaa.
Mieti, kenelle lapsesi puhuu vapautuneesti. Keille hän vastaa yksittäisin sanoin tai viiveellä? Keille hän ei puhu lainkaan?
Mieti, huomaatko lapsen puhumisessa muutosta, jos
- tuttu tulee vastaan
- vieras ihminen kysyy jotakin
- tulette paikkaan, jossa on paljon ihmisiä
Mieti, minkälaisista asioista keskustelette yhdessä kotona. Ilmaiseeko lapsi mielipiteitään ja tunteitaan läheisille ihmisille? Entä sukulaisille tai tuttaville?
- Missä tilanteissa lapsesi aloittaa keskustelun? Mistä hän haluaa keskustella?
Mieti, tunnistatko paikkoja, joissa lapsi puhuu lähes aina vapautuneesti. Entä onko paikkoja, joissa lapsi ei ole koskaan puhunut?
Harjoitus c): Kuinka lapsi osallistuu keskusteluun?
Tavoite
Opit tunnistamaan, miten lapsesi puhuu arjen eri tilanteissa.
Ohje
Tulosta oheinen taulukko.
- Kirjaa siihen kaikki lapselle tärkeät ihmiset. Havainnoi, keille lapsesi puhuu vapautuneesti. Keille hän vastaa yksittäisin sanoin tai viiveellä? Keille hän ei puhu lainkaan? Merkitse havaintosi taulukkoon.
- Lisää taulukkoon muut ihmiset, joita lapsi tapaa säännöllisesti. Havainnoi tai yritä ottaa selvää, kuinka lapsi on vuorovaikutuksessa ja puhuu näiden henkilöiden kanssa. Merkitse tiedot taulukkoon.
- Lisää taulukkoon vielä ihmisiä, joita lapsi tapaa satunnaisesti. Havainnoi tai yritä ottaa selvää, kuinka lapsi on vuorovaikutuksessa ja puhuu näiden henkilöiden kanssa. Merkitse tiedot taulukkoon.