Nuorten ahdistus
Miltä ahdistus tuntuu?
Tässä tekstissä ahdistuksella viitataan uhan kokemukseen, pelokkuuteen, huolestuneisuuteen ja jännittyneisyyteen.
Monesti kuitenkin ihmiset kuvailevat kaikkea epämääräistä pahaa oloa ahdistukseksi. Onkin hyvä pohtia, millaisia tunteita ja ajatuksia omaan ahdistuneeseen oloon liittyy.
Etenkin nuoruudessa korostuu tunteiden voimakkuus ja äkillinenkin vaihtelu. Olo voi tuntua yhtenä hetkenä täysin toivottomalta ja pian taas hyvältä.
Ahdistus voi ilmetä
- epämääräisenä jännittämisentunteena
- erilaisina pelkoina tulevaisuudesta
- hengitysvaikeuksina
- keskittymisvaikeuksina ja levottomuutena
- uniongelmina
- sydämentykytyksenä, vapinana, hikoiluna tai huimauksena
- rintakipuina, vatsakipuina tai lihasjännityksinä
Millainen ahdistus on osa normaalia elämää?
Meistä jokaisella on joskus huolia, pelkoja ja ahdistavia tilanteita elämässä. Ahdistusta voivat aiheuttaa esimerkiksi
- lääkärissä käynti
- kouluruokailu
- tulevaisuutta koskevat huolet
- erossa oleminen läheisistä
- jännittävä esiintymistilanne
- parisuhteen päättyminen
- opiskelujen aloittaminen
- muutto uuteen kotiin
Erityisesti nuorena saattaa tuntua siltä, että on jotenkin erilainen tai toisia huonompi. Ystäväpiirissä tai muiden nuorten kesken voi olla paljon sosiaalista painetta, jolloin saattaa alkaa tarkkailemaan itseään herkästi.
Myös lisääntyvä itsenäisyys ja irrottautuminen vanhemmista voi ahdistaa. Itsenäistymiseen voi myös liittyä pelko siitä, miten pärjää tulevaisuudessa.
Tällaiset ajoittaiset ahdistuksen- tai pelontunteet kuuluvat nuorena normaaliin elämään. Niistä on aina tärkeää puhua jonkun läheisen aikuisen kanssa, sillä jo yhteinen keskustelu voi helpottaa oloa.
Milloin ahdistus on ongelma?
Ahdistus voi muodostua ongelmaksi silloin, kun se häiritsee elämää suuren osan ajasta. Ongelmalliseen ahdistukseen liittyy yleensä myös tilanteiden, paikkojen tai ihmisten välttelyä. Tällöin ahdistus on usein voimakasta ja epämääräistä. Se saattaa myös alkaa yllättäen ilman selvältä vaikuttavaa syytä.
Ahdistus voi olla hetkittäistä ja ilmetä kohtauksina. Se voi myös olla jatkuvaa. Olo voi tuntua jatkuvasti huolestuneelta ja hermostuneelta, ärtyneeltä, levottomalta tai pelokkaalta. Erilaiset murheet palaavat toistuvasti mieleen.
Harjoitus
Miksi?
Kun ahdistus on voimakasta, on luontaista pyrkiä eroon ahdistavasta olosta keinolla millä hyvänsä.
Ahdistunut mieli saattaa hädässä turvautua keinoihin, jotka helpottavat oloa hetkeksi, mutta eivät pidemmällä tähtäimellä auta voittamaan kamppailua ahdistusta vastaan. Tällaisia turvakeinoja ovat esimerkiksi:
- Tilanteesta poistuminen
- Muille raivoaminen
- Itsensä vahingoittaminen
- Päihteiden käyttö
Harjoituksen avulla opit pysymään ja toimimaan tilanteissa voimakkaista tunteista huolimatta. Näin ahdistuksen tunne vähitellen menettää otettaan.
Ideana on harjoitella uudenlaista suhtautumista ahdistukseen: Ahdistus on kuin aalto, joka tulee ja kasvaa, mutta aina lopulta myös laskee. Huolisurffauksen nimi tulee siitä, että vaikka aaltojen (=ahdistuksen) syntymistä ei voi estää, niillä voi oppia surffaamaan.
Miten?
Kun huomaat ahdistuksesi jossain tilanteessa voimistuvan, kokeile huolisurffausta.
- Huomaa, että olet ahdistunut. Muistuta itseäsi siitä, ettei se ole vaarallista: se on vain tunne, joka menee ohi.
- Mieti, mitä olet tekemässä. Ala huolisurffata keskittymällä tekeillä olevan asian yksityiskohtiin. Älä ala tekemään muuta päästäksesi pois ahdistuksentunteesta, vaan jatka sitä, mitä oli tarkoituskin tehdä.
- Katsele, kuuntele ja tunnustele, mitä ympärilläsi tapahtuu. Puhu mielessäsi niitä asioita, joita teet. Jätä huoli omiin oloihinsa.
Jatka, kunnes huoli ei enää häiritse sinua.
Muista lopuksi palkita itsesi siitä, että jäit tilanteeseen.
Mistä ja milloin apua?
Kerro olostasi
Vaikka asian puheeksi ottaminen tuntuisikin vaikealta ja turhalta, kannattaa pahasta olosta puhua turvalliselle aikuiselle tai hyvälle ystävälle. Kun kertoo tilanteestaan, ei ole enää yksin vaikean tilanteen kanssa. Tällöin omat ajatukset ja tunteet usein myös selkiytyvät.
Hyödynnä Mielenterveystaloa
Apua saa myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista, joita voi käydä läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa. Sivun lopusta löydät ahdistukseen suositeltuja sisältöjä.
Sosiaaliseen ahdistuneisuuteen on tarjolla myös nettiterapiaa, jota varten tarvitaan lääkärin lähete. Yli 16-vuotiaille nettiterapiaa on tarjolla myös muihin ongelmiin.
Nuorten ahdistuksen omahoito-ohjelma
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- terveydenhoitajalta
- koulukuraattorilta
- koulupsykologilta
- nuorisoasemalta
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Chillaa-appi nuorille
Chillaa-appi tuo apua ahdistukseen, jännitykseen ja stressiin sekä auttaa itsevarmuuden kehittämisessä.
- aina taskussasi tukena
- ei kirjautumista
- rentoutus- ja mindfulness-harjoituksia
- vinkkejä kiperiin tilanteisiin
- tsemppiä muilta nuorilta
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
Nuorten sosiaalisen ahdistuneisuuden nettiterapia on tarkoitettu 13-17 -vuotiaille. Muut nettiterapiat ovat tarkoitettu yli 16-vuotiaille.
