Mitä on ortoreksia?
Ortoreksiaa leimaa jäykkä ja joustamaton suhtautumistapa ruokaan ja syömiseen.
Ortoreksialle tyypillinen ajattelu ja käyttäytyminen voivat ulottua myös liikuntaan ja muihin elämän osa-alueisiin.
Tällä hetkellä ortoreksia ei ole oma itsenäinen diagnoosinsa.
Millaisia ortoreksian oireet ovat?
Ortoreksiassa ruoan terveellisyyttä korostavat ajatukset ja uskomukset saavat ylikorostuneen merkityksen. Tämä tarkoittaa voimakasta pyrkimystä syödä aina mahdollisimman terveellisesti tai esimerkiksi ”puhtaaksi” koettua ruokaa.
Joskus henkilö pyrkii muutoinkin elämään mahdollisimman terveelliseksi kokemallaan tavalla.
Ortoreksiaan liittyy syömisen ja ruuan säätelemistä ja kontrollointia. Se voi edetä liialliseksi säätelyksi ja voi johtaa syömishäiriön kehittymiseen.
Millaisia ongelmia ortoreksia aiheuttaa?
Ortoreksian ongelmia ovat käyttäytymisen ja ajattelun jäykkyys ja joustamattomuus.
Ortoreksiasta kärsivien voi olla vaikea osallistua ruokailuihin sosiaalisissa tilanteissa. Heille voi olla vaikeaa nauttia esimerkiksi spontaaneista herkutteluhetkistä läheisten kanssa.
Elämä voi kapeutua terveellisyyden tavoittelun ympärille. Itselle asetetut vaatimukset voivat alkaa tuntua henkilöstä itsestäänkin liian rajoittavilta.
Miten ortoreksiasta voi toipua?
Syömisongelmien hoidossa yleisesti keskeistä on oppia joustava ja salliva suhde ruokaan ja syömiseen. Tämä koskee myös ortoreksiaa.
Joustavaan ja sallivaan syömiseen kuuluvat monipuolisuus ja myös herkuttelu. Ortoreksiassa sitä voi olla vaikeaa tai mahdotonta sallia itselleen terveyteen liittyvien rajoittavien uskomusten vuoksi.
Joustavaa ja sallivaa ruokailua voi kuitenkin harjoitella.
Syömiseen liittyvistä ongelmista ei voi toipua ilman, että myös syöminen korjaantuu.
Toipuminen alkaa, kun lopetat syömisen rajoittamisen. Se voi tuntua vaikealta, mutta on välttämätöntä.
Täsmäsyöminen tukee toipumista
Täsmäsyöminen tarkoittaa ruokailua, joka on
- säännöllistä
- riittävää
- monipuolista
- sallivaa
Täsmäsyöminen käytännössä
- Syö säännöllisesti 3–4 tunnin välein eli noin 5–6 kertaa päivässä.
- Syö riittävän suuria annoksia ja myös lämmintä ruokaa.
- Syö monipuolisesti, äläkä vältä mitään ruoka-aineita.
- Syö sallivasti. Ota herkut mukaan arkisyömiseen esimerkiksi jälkiruokina.
Lisää vinkkejä joustavaan ja sallivan syömiseen ja täsmäsyömisen harjoitteluun löydät Syömisongelmien omahoito-ohjelmasta.
Keinoja saada etäisyyttä hankaliin ajatuksiin
Kokeile näitä keinoja, kun mieleesi ilmaantuu syömiseen tai kehoon liittyviä kielteisiä tai kriittisiä ajatuksia.
- Lisää ajatuksen eteen ”Minulla on ajatus, että...”. Tarkastele sitten, mitä tämä muutos tekee ajatukselle.
Esimerkki
”Minulla on ajatus, etten saa syödä asiaa x.”
”Minulla on ajatus, että näytän vääränlaiselta.”
”Syömishäiriöhän se siinä taas käskyttää minua.”
”Syömishäiriö väittää, etten saisi syödä tätä, mutta minun ei tarvitse totella sitä.”
Mitä huomasit? Muuttuiko suhteesi tähän ajatukseen jollain tavoin?
- Voit myös antaa nimen hankalille ajatuksille. Näitä voivat olla esimerkiksi ”syömishäiriön ääni” tai ”sisäinen kriitikko”.
Milloin ja mistä apua?
Jos terveellisyyden tavoittelu, syömisen rajoittuneisuus, jäykkyys ja joustamattomuus vaikeuttavat arkea ja heikentävät toimintakykyäsi, hae ammattiapua. Mikäli sinulla on jo hoitokontakti, kerro tuntemuksistasi omalle ammattilaisellesi.
Apua voi hakea esimerkiksi
- terveyskeskuksesta
- koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta
- työterveyshuollosta
Omahoito-ohjelmat tueksi
Sekä sinä että läheisesi voitte tutustua syömishäiriöiden omahoito-ohjelmiin.
Syömisongelmien omahoito-ohjelmasta saat tietoa syömiseen ja kehonkuvaan liittyvistä ongelmista sekä välineitä niiden selättämiseen.
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Nettiterapiat
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
