ARFID-syömishäiriö

ARFID eroaa muista syömishäiriöistä siten, että siinä taustalla ei ole halua laihduttaa tai muokata kehoa.

Mikä ARFID on?

Nimi ARFID tulee sanoista Avoidant-Restrictive Food Intake Disorder. Se on uusi syömishäiriödiagnoosi. Ruoan ja syömisen välttäminen liittyy syömiskokemukseen ja/tai pelkoon syömisen seurauksista.

Riittämätön ja yksipuolinen syöminen johtaa esimerkiksi kasvun häiriintymiseen, painonlaskuun, ravintoaineiden puutoksiin tai merkittäviin haasteisiin ruokailutilanteissa.

ARFID:a esiintyy kaikenikäisillä ja eri sukupuolilla. Sen on arvioitu olevan melko yleinen syömishäiriö. ARFID on yleisempi henkilöillä, joilla on neuropsykiatrinen häiriö, kuten autismikirjon häiriö tai ADHD.

Miten tunnistaa ARFID?

ARFID-syömishäiriössä syömisen välttäminen tai valikoivuus on merkittävää ja pitkäkestoista. Syömistilanteet voivat tuntua erittäin ahdistavilta.

ARFID-syömishäiriössä ruoan ja syömisen rajoittamisen taustalla on useimmiten yksi tai useampi seuraavista:

• valikoiva syöminen
• syömisen seurausten pelko
• vähäinen ruokahalu

Valikoiva syöminen

Aistiherkkyys vaikeuttaa syömistä. Ruoan tai ruoka-aineen haju, maku, ulkonäkö, lämpötila tai koostumus voivat  tuntua erittäin vastenmielisiltä. Tämä johtaa ruokien välttelemiseen ja hyvin valikoivaan syömiseen. Henkilöllä voi olla tunne, ettei pysty syömään muuta kuin tiettyä itselle tuttua ruokaa. 

Kaikki valikoiva syöminen ei ole ARFID-oireilua. Lievä valikoiva syöminen on normaalia. Erityisesti pienillä lapsilla epäluuloisuus uusia ruokia ja makuja kohtaan on tavallista. Ruokavalio laajenee usein luonnollisesti maistelukertojen kasvaessa.

Myös aikuiselle on tavallista, ettei halua syödä jotain ruokaa tai ruoka-ainetta.

Jos valikoivuus alkaa selvästi rajoittaa ravinnon saantia, voi kyseessä olla ARFID.

Syömisen seurausten pelko

Ruokaan on saattanut liittyä pelottavia kokemuksia, kuten oksentamista, kakomista tai allergisia reaktioita. Epämiellyttävien seurausten kuten oksentamisen tai ruokaan tukehtumisen pelko, voi johtaa ruoan välttelemiseen.

Tiukkaa erikoisruokavaliota noudattavilla saattaa esiintyä suhteetonta pelkoa siitä, että söisi itselleen sopimatonta ruokaa vahingossa.

Syömisen seurausten pelko johtaa syömisen välttämiseen ja turvakäyttäytymiseen, esimerkiksi ruoan liialliseen pureskeluun tai ravintosisältöjen ylenmääräiseen tarkasteluun.

Vähäinen ruokahalu

ARFID-syömishäiriössä syömistä voi rajoittaa myös kiinnostuksen puute syömiseen, vähäinen tai olematon ruokahalu tai näläntunteen puute. Tämä voi ilmetä pieninä annoskokoina, syömiskertojen tai aterioiden vähyytenä tai siinä, ettei näläntunne kannusta syömään.

Kylläisyyden tunne voi olla epämiellyttävä ja tulla hyvin pienen ruokamäärään jälkeen. On myös yleistä, ettei syöminen tuota mielihyvää.

Mitä seurauksia ARFIDista voi olla?

Ruoan ja syömisen välttäminen johtaa siihen, että

• ruoka ei ole riittävän monipuolista ja määrä on liian vähäinen. Tämän vuoksi energian ja ravintoaineiden saanti on puutteellista ja paino voi laskea.
• kasvuikäisillä vajaaravitsemus voi johtaa kasvun taittumiseen tai iän mukaisen kehityksen hidastumiseen.
• sosiaaliset syömistilanteet aiheuttavat stressiä ja ahdistusta. Se aiheuttaa merkittäviä haittoja sosiaalisissa tilanteissa esimerkiksi koulussa, työelämässä ja juhlissa.

Miten ARFID kehittyy?

ARFID-syömishäiriön syntymekanismeja ei tunneta tarkkaan. Oireiden taustalla todennäköisesti vaikuttaa biologinen alttius.

Synnynnäinen aistiherkkyys, ruokahalun puute tai ruokailuun liittyvä voimakas negatiivinen kokemus voi johtaa syömiseen liittyviin negatiivisiin tunteisiin. Ne voivat laukaista syömisen rajoittamisen ja välttämisen.

Rajoittamisen ja välttämisen jatkuessa pelko tai ahdistuneisuus syömistä tai sen seurauksia kohtaan voimistuu. Tämä johtaa yhä laajempaan syömisen rajoittamiseen, jolloin ruokailu muuttuu entistä yksipuolisemmaksi. Uusille ruoille altistumisen vähentyminen voimistaa entisestään ruoan välttämistä.

Ruokien ja syömisen voimakas rajoittaminen johtaa lopulta ravitsemustilan heikkenemiseen ja tiettyjen ravintoaineiden puutoksiin.

Valikoivan syömisen noidankehä

Kun maistuvia ja turvallisia ruokia on vain vähän, aistit herkistyvät entisestään. Toisaalta samojen ruokien syöminen voi alkaa kyllästyttämään. Sekin voi vähentää syömistä.

Ruokavalion kapeutumisen myötä perheen ja ystävien kanssa syöminen sekä esimerkiksi kouluruokailut muuttuvat entistä stressaavammiksi. ARFID-oireiden vuoksi henkilö alkaa vältellä sosiaalisia tilanteita, joihin liittyy syömistä. Tästä voi seurata merkittävää henkistä ja sosiaalista haittaa.

Miten ARFIDia hoidetaan?

ARFID-syömishäiriön hoidossa on tärkeää huomioida syömisen rajoittamisen taustalla vaikuttavat yksilölliset syyt sekä mahdolliset sairaudet.

Keskeistä hoidossa on

• lisätä tietoa ARFID-syömishäiriöstä ja oireilun taustatekijöistä
• tukea riittävää energian ja ravintoaineiden saantia
• laajentaa ruokavaliota yksilöllisesti
• vähentää sosiaalisiin ruokailutilanteisiin liittyviä haittoja
• tarjota tukea sairastuneelle ja läheisille

Hoidossa voidaan käyttää esimerkiksi perhepohjaista hoitoa ja kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä.

Ravitsemustilan korjaaminen

Ensin on tärkeää pyrkiä takaamaan riittävä energiansaanti. Se tehdään syömällä tuttuja ja turvalliseksi koettuja ruokia riittävästi.

Tämän jälkeen pyritään laajentamaan ja monipuolistamaan ruokavaliota siten, että ravintoaineiden saanti on riittävän monipuolista. Ruokavalion laajentaminen tapahtuu asteittain, esimerkiksi erilaisten altistusharjoitusten avulla.

Ravitsemusterapeutti arvioi ruokavalion riittävyyttä ja monipuolisuutta ja pohtii yhdessä oireilevan ja/tai perheen kanssa ratkaisuja riittävyyden turvaamiseksi. 

Ravintolisät ja täydennysravintovalmisteet sekä joissakin tapauksissa letkuravitsemus voivat olla avuksi riittävän ravinnonsaannin turvaamisessa.

Sosiaalisen haitan vähentäminen

Oireilun ja sen taustan ymmärtäminen voivat auttaa sekä oireilevaa että läheisiä.

Sosiaalisissa tilanteissa syömiseen liittyvää ahdistusta ja stressiä pyritään vähentämään. Sosiaalisiin tilanteisiin voi esimerkiksi laatia ruokailutilanteita helpottavan toimintasuunnitelman. Tarvittaessa voidaan hyödyntää esimerkiksi tuttuja ja turvalliseksi koettuja ruokia.

Ammattilaisen apu

ARFID-syömishäiriön hoidossa tarvitaan usein moniammatillista terveydenhuollon ammattilaisten tukea. Jos syömisen rajoittuneisuus heikentää elämänlaatuasi tai perheenne hyvinvointia, älä epäröi hakea apua. 

Lisätietoa avun hakemisesta löytyy mielenterveyspalvelut-osiosta.

Mitä voin itse tehdä?

Syömisen rajoittamista voi oppia vähentämään ja ruokavaliota laajentamaan.

Pohdi tilannettasi ja hanki tietoa

On tärkeää pohtia, mitä syömisen rajoittamisen taustalla on ja mikä ylläpitää oireita. Ymmärryksen lisääntyminen voi auttaa löytämään keinoja arjen tilanteisiin sekä erilaisten tunteiden ja kokemusten kohtaamiseen.

Muuta ruokailutapoja ja tutustu uuteen

Pohdi, millaisia muutoksia voisit tehdä ruokailutottumuksiisi ja miten uskaltaisit lähteä haastamaan pelkojasi ruokaan liittyen.

Jos kyseessä on lapsi, pohdi, miten voisit kannustaa lastasi uuden ruoan tutkimiseen.

Uutta ruoka-ainetta voi tutkia monella tavalla ennen syömistä. Sitä voi katsoa, pitää omalla lautasella, koskea, haistaa ja maistaa. Katsomisesta maistamiseen siirtyminen vaatii useita tutustumiskertoja.

Uusien ruoka-aineiden syömisen opettelussa on tärkeää muistaa, että

• syömään ei saa pakottaa
• kaikista ruoista ei tarvitse pitää
• kaikkia ruokia ei tarvitse oppia syömään

Ruokavalion monipuolistaminen vaatii usein rohkeutta, pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä. Siksi sopivan tuen miettiminen ja hakeminen harjoitteluun on tärkeää.

Omahoito-ohjelma itsenäiseen työskentelyyn

Voit tutustua mielenterveystalon omahoito-ohjelmiin, joita voi käydä läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa.

Lapsille sopivia harjoitteita ARFID-oireisiin löytyy lasten syömisongelmien omahoito-ohjelmasta.

Voit löytää hyödyllisiä työkaluja tilanteeseesi myös ahdistuksen omahoito-ohjelmista.

Muut ihmiset tukena

Vertaistuki voi olla merkittävä voimavara. Syömishäiriöliitto ja sen paikalliset jäsenyhdistykset tarjoavat tietoa syömisen ongelmista, sekä vertaistukea ja toimintaa sekä ongelmista kärsiville että heidän läheisilleen. 

Pidä huoli itsestäsi

Arjen sujuvuus ja mielen hyvinvointi voivat tukea ruokailutapojen ja -tottumusten muuttamisessa. Kun koet voivasi hyvin, on helpompi haastaa itseään kohti uusien taitojen oppimista.

Mielekkäät arjen rutiinit, liikunta, sosiaaliset kontaktit ja säännöllinen vuorokausirytmi edistävät hyvinvointia. Lisävinkkejä siitä, mitä voi itse tehdä löytyy täältä:

Hyödyllisiä linkkejä