Lapsi ja stressi

Myös lapset kokevat stressiä. Se syntyy yleensä kuormituksesta lapsen elämässä. Stressin sietäminen ja sääteleminen on yksi lapsuusiän tärkeistä kehitystehtävistä. Kaiken ikäiset lapset tarvitsevat aikuisen apua stressin säätelyyn.

Miten stressi näkyy lapsessa?

Lapsen stressi ei aina näy päällepäin, tai reaktioita voi olla vaikea tulkita. Lapsi voi esimerkiksi reagoida stressiin olemalla reipas. Hän voi yrittää hallita asioita ja huolehtia kovasti kaikesta.

Vanhemman on tärkeää tunnistaa lapsen stressireaktioita ja seurata, onko lapsen elämässä liikaa kuormittavia tilanteita. Aikuisen pitää tarvittaessa auttaa lapsen stressitekijöiden vähentämisessä sekä kuormituksen säätelyssä.

Miten tunnistaa, että lapsella on stressiä?

Vauvaiässä merkkejä stressistä voivat olla esimerkiksi:

• runsas, levoton liikehdintä
• vaikeus rauhoittua
• usein toistuva vetäytyminen, levottomuus ja itkuisuus
• apaattisuus

Isommilla lapsilla stressi voi näkyä:

• huomattavina keskittymisen vaikeuksina
• levottomuutena
• ylivilkkautena
• liiallisena huolestuneisuutena
• vaikeutena rauhoittua yksin
• tavallisuudesta poikkeavana aggressiivisuutena, ärtymyksenä tai toistuvina ”raivareina”
• muiden kiusaamisena

Millaisia stressiin liittyviä oireita lapsella voi olla?

Stressi näkyy kaiken ikäisillä herkästi myös unessa. Uni voi häiriintyä monella eri tavalla. Esimerkiksi vaikeus rauhoittua nukkumaan, runsaat yöheräilyt ja painajaisunet voivat olla stressaantuneisuuden merkkejä.

Stressaantuneella lapsella saattaa olla muita terveysongelmia, kuten kipuja ja vatsavaivoja.

Seuraavalla videolla (2:08) näet, miksi lapsi tarvitsee aikuisen säätelyapua stressin käsittelyyn. Opit, miten stressireaktiot voivat näkyä lapsella ja miten lapsen stressiä voi lievittää. Video on tuotettu Turun yliopiston alaisuudessa toimivassa FinnBrain-tutkimushankkeessa.

Lapset reagoivat stressiin yksilöllisesti

Eri lapset tarvitsevat erilaista apua stressin vaikutuksilta suojautumisessa. Yksilöllisiin eroihin vaikuttavat lapsen ikä sekä luontaiset erot käyttäytymisessä ja tunteiden ilmaisussa.

Temperamentiltaan rauhalliset lapset

Temperamentiltaan rauhallinen lapsi saattaa tyyntyä helpommin vanhemman rauhoitellessa. Toisaalta vanhemman saattaa olla vaikeampi tunnistaa lapsen avun tarvetta.

Voimakkaasti reagoivat lapset

Toiset lapset ovat herkempiä reagoimaan voimakkaasti niin positiivisilla kuin negatiivisillakin tunteilla. Ilman riittävää aikuisen tukea heille voi kehittyä stressiin liittyviä häiriöitä, kuten mielialaoireita tai käyttäytymisen säätelyn ongelmia.

Voimakkaammin reagoivat lapset saatetaan joskus kokea haastavina. Voimakkaampi reagoivuus voi myös heijastaa lapsen herkkyyttä ympäristön vaikutuksille.

Nämä lapset hyötyvät aikuisen tuesta erityisen paljon ja saavat vahvuutensa hyvin käyttöön. Kääntöpuolena samat lapset ovat erityisen herkkiä jo kohtuullisen pienen stressin vaikutuksille.

Muutosten aiheuttama stressi

Lapset ovat erilaisia myös siinä, miten paljon he tarvitsevat vanhempiensa tukea ja turvaa uskaltaakseen tutustua ympäristöönsä ja kokeilla uusia asioita. Toisille lapsille muutokset ja uudet asiat ovat suurempi stressitekijä kuin toisille.

Mitä on positiivinen stressi?

Positiivinen stressi tarkoittaa tilanteita, joissa lapsi saa ikätasoisesti harjoitella uusien ja kuormittavien tilanteiden kohtaamista. Lapsi saa tilanteessa aikuisen rauhoittelevaa, turvaa tuovaa ja säätelevää apua. 

Näitä tilanteita ovat vaikkapa ensimmäiset kerrat uudella hoitajalla tai rokotus neuvolassa. Tällöin kehossa tapahtuvat reaktiot, kuten kiihtynyt hengitys ja stressihormonien määrä, ovat kohtalaisella tasolla. Ne palautuvat pian perustilaan.

Positiiviset stressikokemukset ovat normaali ja olennainen osa lapsen kehitystä. Ne harjoituttavat stressijärjestelmää ja stressistä palautumista. 

Harjoittelun myötä sama tilanne ei enää uudelleen aiheuta yhtä voimakasta reaktiota, vaan stressijärjestelmä mukautuu. Kokemusten myötä lapselle kehittyy omia sisäisiä säätelytaitoja.

Mitä on siedettävä stressi?

Siedettävää stressiä koetaan tilanteessa, joka aktivoi kehon stressijärjestelmiä paljon tai pitkäkestoisemmin. 

Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta on vaikkapa perheenjäsenen vakava sairastuminen tai vanhempien ero. Tällainen tilanne vaatii tavallista suurempaa sopeutumista uudenlaiseen tilanteeseen.

Tällöinkään kehon stressireaktiot eivät yleensä aiheuta haittaa. Näin on etenkin, jos stressitilanne ohittuu kohtuullisessa ajassa ja lapsella on samaan aikaan suojaavia tekijöitä elämässään. Näitä ovat esimerkiksi turvalliset aikuiset ja ennakoitavat rutiinit.

Mitä on haitallinen stressi?

Stressi voi muuttua haitalliseksi, jos

• se on liian voimakasta, pitkäkestoista tai useasta suunnasta tulevaa ja
• lapsella ole käytettävissään riittävästi stressiltä suojaavia tekijöitä

Tällaisia tilanteita voivat olla altistuminen jatkuvalle tarpeiden laiminlyönnille, altistuminen väkivallalle tai hyväksikäytölle tai kasaantuneet ongelmat kotona.

Tällöin kehon stressireaktio on erityisen voimakas tai pitkittynyt. Se voi häiritä kehittyviä aivoja ja säätelyjärjestelmiä.

Toksinen stressi voi johtaa taitojen kehityksen, oppimisen ja käyttäytymisen säätelyn vaikeuksiin lapsuudessa sekä terveysriskeihin vielä aikuisiälläkin.

Suojele lasta haitalliselta stressiltä

Lasten aivot ovat yleisesti ottaen paljon herkempiä stressille kuin aikuisten aivot. Liiallinen stressi voi johtaa siihen, että lapsen kehittyvät aivot eivät saa kasvaa rauhassa. Mitä nuorempi lapsi on, sitä haavoittuvammat aivot ovat.

Turvalliset ja lapsen tarpeita huomioivat aikuiset ovat keskeisessä roolissa lapsen suojelemisessa haitallisen stressin vaikutuksilta. He voivat ehkäistä liian voimakkaita reaktioita tai kääntää kehityksen suuntaa silloinkin, kun stressialtistus on jo ollut lapsen sietokykyyn nähden liian voimakasta.

Miten suojata lasta haitalliselta stressiltä?

Elämään kuuluu niin helppoja kuin hankalampiakin vaiheita. Kaikkeen ei edes voi itse vaikuttaa. Joskus elämäntilanne voi olla sellainen, että se aiheuttaa lapselle haitallista stressiä.

Aikuisen tulee pohtia

• miten lapsi pärjää erilaisten kuormitustekijöiden kanssa ja
• saako hän riittävästi aikuisen tukea ja apua

Mikäli elämässä on liikaa stressiä, aikuisten pitää toimia aktiivisesti sen vähentämiseksi. Lapsi ei yleensä voi sitä itse tehdä.

Vähennä stressitekijöitä

Mieti, miten voit vaikuttaa lapsen stressiin. Onko jotain, mitä voit vähentää lapsen elämästä tai karsia kokonaan? Tällaisia tekijöitä voivat olla vaikkapa arjen menojen ja harrastusten vähentäminen sekä vaatimustason laskeminen.

Huolehdi suojaavista tekijöistä

Mieti, onko lapsella riittävästi suojaavia tekijöitä stressin keskellä. Näitä ovat esimerkiksi säännöllinen, ennakoitava, perustarpeista huolehtiva arki. Lapselle on tärkeää mahdollisuus riittävään lepoon ja ravintoon sekä ikätasoisiin aktiviteetteihin.

Tärkein suojatekijä on lapsen mahdollisuus turvallisiin, hyväksyviin ja kannustaviin ihmissuhteisiin. Yksikin turvallinen aikuinen usein riittää.

Kysy ja kuuntele

Kuuntele myös lasta ja hänen ajatuksiaan omasta arjestaan ja elämästään. Kysy säännöllisesti, mitä lapselle kuuluu. Suhtaudu hyväksyvästi lapsen näkökulmaan.

Jos lapsi kertoo ikäviä asioita, pyri pysymään rauhallisena. Lapsi tarvitsee aikuiselta rauhallista suhtautumista ja vakuuttelua siitä, että aikuiselle kertominen kannattaa. Muuten lapsi voi oppia salaamaan haitallisia asioita.

Aikuisen on tärkeä viestiä, että hän on ymmärtänyt, miltä lapsesta tuntuu ja että hän uskoo lasta.

Opeta stressin säätelykeinoja

Auta lasta oppimaan stressin säätelyä.

• Luo yhdessä lapsen kanssa säännöllisiä rutiineja. Rutiinit auttavat ennakoimaan tapahtumia ja helpottavat arjessa toimimista.
• Kerro lapselle, että hän on tärkeä, ja että hänestä pidetään huolta. Tämän kuuleminen lisää luottamusta siihen, että hankalan olon tai vaikean tilanteen kanssa ei tarvitse pärjätä yksin.
• Tarjoa turvallista ja hyväksyvää läsnäoloa. Stressinsäätelyä harjoitellaan lapsuudessa nimenomaan yhdessä aikuisen kanssa. Läheisen läsnäolo laskee stressiä. Se vahvistaa luottamusta siihen, että on arvokas ja hyväksytty myös hankalina hetkinä.
• Niinkin yksinkertaiset keinot, kuin silittäminen, syliin ottaminen tai muulla tavalla lohduttaminen auttavat monia lapsia säätelemään omaa stressitilaansa.

Rentoutus- ja hengitysharjoitukset

Rentoutus- ja hengitysharjoitukset auttavat rauhoittamaan kehoa ja mieltä. Myös lapselle voi opettaa hengityksen rauhoittavaa ja mieltä tasaavaa voimaa.

Animaatiossa alla (0:52) näet, miten hengitysharjoitus voi auttaa lapsen hankalaan oloon. Voit katsoa animaation myös yhdessä lapsesi kanssa ennen harjoituksen tekoa.