Miten tukea kehitysvammaisen mielenterveyttä?

Elämän ymmärrettävyys muodostuu kyvystä käsittää, tulkita ja käsitellä ympäristöstä tulevia viestejä. Ymmärrettävyys tekee ympäristön selkeäksi ja ennakoitavaksi.  

Osalla kehitysvammaisista ihmisistä on vaikeuksia tulkita ja ymmärtää ympäristöstä tulevia viestejä. Se saattaa vaikeuttaa tulevien tapahtumien ennakoimista.  

Jos viestejä muokataan ymmärrettävämmiksi, on ympäristöä ja muita helpompi ymmärtää. Näin myös tilanteita voi ennakoida. Tällöin elämä voi tuntua selkeämmältä. 

Ymmärrettävyyden lisääntyminen auttaa myös jäsentämään tunteita. Se voi puolestaan helpottaa tunteiden säätelemistä, joka vaikuttaa suoraan käyttäytymiseen. 

Ymmärrettävyyttä voi lisätä esimerkiksi  

• puhetta tukevilla ja korvaavilla kommunikointikeinoilla, kuten kuvilla ja sosiaalisilla tarinoilla 
• selkeällä päivä- ja viikko-ohjelmalla 
• selkeällä viestinnällä 

Myös oman elämäntarinan hahmottaminen sekä kokemusten ja tunteiden jäsentäminen tekevät omaa elämää ymmärrettävämmäksi. 

Papunetin sivuilla on materiaaleja puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Sivuilta löytyy esimerkiksi tunnekortteja, kuvatyökalu ja viittomamateriaaleja. 

• Lue lisää kommunikoinnin tukemisesta ja apukeinoista (papunet.fi) (opens in a new window, goes to a different website)

Elämänhallinnantunteella viitataan kokemukseen siitä, että on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, joita itselle tapahtuu. Myös pärjäämisentunne lisääntyy, kun omaan elämäänsä voi vaikuttaa. 

Kehitysvammaisen henkilön taidot ja mahdollisuudet vaikuttaa itselle tapahtuviin asioihin ovat usein rajallisemmat kuin muilla. Tämän vuoksi arjen toimintaympäristössä tulisi pyrkiä lisäämään vaikuttamismahdollisuuksia.  

Sopiva tuen taso 

Jokaisella on oikeus kotiin. On tärkeää, että kehitysvammaisen koti on sopivan tuen piirissä.  

Mitä tuetumpi asumisyksikkö on, sitä enemmän siellä on usein yhteisiä sääntöjä kaikkien turvaksi. Sääntöjä ei tulisi koskaan olla liikaa, jotta koti ei tunnu laitosmaiselta.  

Vaikeimmin kehitysvammaiset toisaalta tarvitsevat hyvin tuettua ja strukturoitua ympäristöä voidakseen hyvin ja tunteakseen olonsa turvalliseksi. Jokaisella tulee olla mahdollisuus noudattaa omia yksilöllisiä tottumuksiaan ja tehdä valintoja. 

Mahdollisuus vaikuttaa 

Arjen taitojen harjoitteleminen ja ylläpitäminen sekä omille kyvyille sopivat vastuut ja työtehtävät lisäävät tunnetta oman elämän hallinnasta ja sen merkityksestä. 

Valintatilanteissa kehitysvammaisen henkilön tulee saada tehdä valinnat itse. Lähtökohtaisesti hänen puolestaan ei tehdä valintoja.  

Kehitysvammaiset ovat oikeutettuja tuettuun päätöksentekoon silloin, kun kyse on isommasta valinnasta. Itsemääräämisoikeus perustuu lakiin. 

Ennakointi 

Myös ennakointi auttaa valmistautumaan siihen, mitä on tapahtumassa.  

Kehitysvammaisen henkilön kanssa voidaan etukäteen käydä läpi esimerkiksi seuraavan päivän tai tulevan viikon tapahtumat. Apuna voi käyttää esimerkiksi kuvallista päiväohjelmaa tai tarinaa. 

Muistamista ja ennakoimista voivat auttaa myös erilaiset kalenterit, joissa on kuvia ja tekstejä. 

Pärjäämisentunteen kannalta on tärkeää, että elämä tuntuu merkitykselliseltä ja siinä on asioita, jotka tuntuvat omien voimavarojen käyttämisen arvoisilta.  

Merkityksellisyys voi nousta pienistäkin asioista, kunhan ne ovat itselle tärkeitä. Ne voivat liittyä esimerkiksi omiin aikaansaannoksiin, harrastuksiin ja ihmissuhteisiin. 

Elämän merkityksellisyyttä nostavat erityisesti onnistumiset näissä asioissa. Näin voi syntyä kokemus omasta kyvystä voittaa haasteita.  

Työ ja työtoiminta 

Merkityksellisen toiminnan löytäminen on yleensä tärkeä asia kehitysvammaisen henkilön mielenterveyden kannalta. Sopivan haastava työ tai työtoiminta tukee mielenterveyttä. 

Oman mielekkään roolin ja tehtävän löytäminen omassa arjen toimintaympäristössä tukee myös identiteettiä. 

Sosiaaliset verkostot ovat tärkeä voimavara. Yksinäisyys on yksi mielenterveyden riskitekijöistä. Ihmissuhteet ovat tärkeä mielenterveyttä ylläpitävä tekijä.  

On hyvä pyrkiä yhdessä kehitysvammaisen itsensä kanssa varmistamaan, että henkilön sosiaalisissa verkostoissa on mukana muitakin kuin ammattihenkilöitä.   

Ystävä- ja kaveritoiminnasta on saatu monissa projekteissa hyviä kokemuksia. Kannattaa tutustua esimerkiksi Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Yhdenvertaiseen kaveritoimintaan. 

• Lue lisää Yhdenvertaisesta kaveritoiminnasta (tukiliitto.fi) (opens in a new window, goes to a different website)

Positiivinen minäkuva auttaa kaikkia ihmisiä pitämään yllä hyvää mielenterveyttä. 

Jo varhaisnuoruudessa olisi tärkeää, että nuorta tuettaisiin  

• ymmärtämään omaa kehitysvammaansa 
• hyväksymään oma erityisyytensä 
• näkemään omat hyvät puolensa ja vahvuutensa 

Kehitysvammasta puhuminen 

Monien kehitysvammaisten nuorten on aluksi vaikea hyväksyä oma erityisyytensä.  Kehitysvammasta on tärkeää puhua avoimesti, ikätasoisesti ja ymmärrettävästi.  

Jos asiasta vaietaan, ei kehitysvammainen välttämättä ymmärrä, miksi hän ei osaa asioita kuten muut ja miksi mahdollisuudet esimerkiksi työn suhteen ovat rajalliset.  

Jos tietoa ei ole kyetty sopivalla tavalla vuosien saatossa jakamaan, voi tilanteesta tulla psyykkisesti vaikea. Sama tilanne voi syntyä, mikäli kehitysvammadiagnoosi tehdään vasta myöhemmin nuoruusiässä. 

Nähdyksi tuleminen 

Jos nuori kieltää täysin oman erityisyytensä, voi siitä seurata pulmia. Tällöin hän saattaa kieltäytyä myös avusta ja palveluista, joita hänelle tarjotaan. 

Tällöin olisi hyvä korostaa henkilön positiivisia puolia ja tukea hänen positiivista minäkuvaansa. 

Erilaisia tapoja tällaiseen nähdyksi tulemiseen on monia. Kehitysvammaiset ihmiset ovat esimerkiksi menestyneet urheilussa maajoukkuetasollakin. Myös musiikki, draama ja taide ovat asioita, joiden avulla monet kehitysvammaiset henkilöt ovat voineet kokea onnistumisia.  

Kettuki Ry toimii erityistaidetoiminnan kentän edunvalvojana ja alan valtakunnallisena asiantuntijaverkostona. Ryhmä järjestää myös taidetoimintaa. 

• Lue lisää Kettuki Ry:n toiminnasta (kettuki.fi) (opens in a new window, goes to a different website)