Kehitysvammaisuus ja mielenterveyshäiriöt

Tuolloin voit miettiä yhdessä läheisen ihmisen tai ohjaajan tai muun ammattilaisen kanssa, millainen mielialasi on ja mitä on tapahtunut.  

Läheinen ihminen saattaa huolestua, jos käyttäytymisesi on lyhyenä aikana muuttunut paljon ilman selvää syytä.  

Mikä on oireiden syy? 

Syy kannattaa huolella selvittää. Muuttuneen käytöksen takana voi olla sairaus tai kipu. Syynä voi olla myös se, että jotakin ikävää on tapahtunut tai jokin asia painaa mieltä. 

Joskus muutoksiin reagoidaan vasta tapahtuneen jälkeen. 

Syitä oireiluun voi olla monia 

Jos fyysistä syytä ei löydy, tulee miettiä, millainen elämäntilanne on. Silloin tarkastellaan ihmissuhteita, tekemisiä ja osaamista.  

Silloin mietitään, mikä sujuu hyvin ja mihin asiaan ehkä kaivataan muutosta.  

Milloin kyseessä on mielenterveyden häiriö? 

Mielenterveyden häiriön tunnistaminen ja arviointi on joskus helppoa ja joskus vaikeaa.  

Mielenterveyden häiriöt ovat kehitysvammaisilla henkilöillä samoja kuin muillakin. Sairauden oireet voivat kuitenkin näyttää ulospäin erilaisilta kuin vammattomilla henkilöillä. 

Mielenterveyden häiriöitä hoidetaan kehitysvammaisilla ja vammattomilla samalla tavalla. 

Mistä mielenterveyden häiriö johtuu? 

Kehitysvammaisten henkilöiden elämässä on usein sellaisia asioita, jotka lisäävät riskiä sairastua mielenterveyden häiriöön.  

Joskus heidän elämässään on myös vähemmän niitä asioita, jotka suojaavat sairastumiselta. 

Mielenterveyden häiriöiden syntyyn vaikuttavat monet asiat, kuten  

• perimä 
• ympäristö 
• persoonallisuus 
• elämänkulku ja yksittäiset tapahtumat  
• ihmissuhteet 
• mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämään 
• mahdollisuus osallistua, esimerkiksi työnteko 
• oikeanlainen tuki muilta 
• päihteet 
• fyysiset sairaudet ja rajoitteet 
• neuropsykiatriset häiriöt 
• muut psyykkiset sairaudet 
• mahdollisuus toteuttaa seksuaalisuutta 
• mahdollisuus kommunikoida omalla tavalla 

Seuraavassa videossa kokemusasiantuntija Jukka Pynnönen antaa vinkkejä niille, joilla on vaikea elämäntilanne. Haastattelijana toimii psykoterapeutti Virpi Hongisto. 

Milloin hakea apua ammattilaiselta? 

Usein ympäristö voi muuttaa toimintaansa. Se voi auttaa voimaan paremmin. Oireisiin voi tarvita myös ammattiapua. 

Seuraavista oireista on hyvä kertoa ammattilaiselle, esimerkiksi terveyskeskuslääkärille tai psykiatriselle sairaanhoitajalle.  

• voimakas ärtyisyys  
• muuttunut käyttäytyminen 
• voimakkaasti negatiivinen minäkuva 
• voimakkaat pelot 
• voimakkaat pakko-oireet eli tarve toistaa jotain asiaa monta kertaa 
• voimakas ahdistuneisuus 
• ongelmien jatkuva mielessä oleminen 
• jatkuvat ongelmat ihmissuhteissa ja riitely läheisten kanssa 
• jatkuvat ongelmat päivän rytmissä ja nukkumisessa 
• näkö-, kuulo- tai aistiharhat 
• harhaluulot 
• muiden seurasta vetäytyminen 
• itsetuhoiset ajatukset tai käytös 
• seksuaalisuuden liiallinen voimakkuus 
• ongelmat elämänhallinnassa 
• runsas alkoholinkäyttö 
• huumeiden käyttö 

Mistä hakea apua? 

Tutkimuksiin voi hakeutua terveysasemalle. Palveluista saa tietoa esimerkiksi soittamalla oman alueen terveysneuvontanumeroon.  

Terveydenhuollossa arvioidaan, millaisia tutkimuksia ja hoitoa tarvitaan.  

Ensimmäisille käyntikerroille on hyvä ottaa mukaan läheinen. Hän auttaa kertomaan tilanteesta ja taustoistasi. Jos haluat keskustella ammattilaisen kanssa yksin, voit tehdä myös niin. 

Psykoterapia 

Moni psykoterapiassa käynyt kehitysvammainen henkilö on kertonut siitä olleen apua.  

Kehitysvammaiset henkilöt voivat saada Kelan tukemaa terapiaa. Terapiaan tarvitaan yleensä lääkärin kirjoittama B-lausunto ja kuntoutussuunnitelma. 

Osalla psykoterapeuteista on erityisosaamista kehitysvammaisten kanssa työskentelystä. 

Muut terapiamuodot 

Muita mielenterveyttä tukevia terapiamuotoja ovat esimerkiksi 

• musiikkiterapia  
• toimintaterapia 
• taideterapia 

Kokemusasiantuntija Jukka Pynnönen kertoo videolla kokemuksiaan. Videolla hän kertoo esimerkiksi siitä, miten terapia järjestyi ja millaisiin asioihin hän terapiasta haki tukea. Haastattelijana toimii psykoterapeutti Virpi Hongisto. 

Seuraavassa videossa kokemusasiantuntija Jukka Pynnönen kertoo, millaisia keinoja terapiassa käytettiin ja mitä muita keinoja hän on arjessaan käyttänyt. Haastattelijana toimii psykoterapeutti Virpi Hongisto. 

Terapia nuoren kehitysvammaisen henkilön tukena 

Kehitysvammaiselle nuorelle aikuiselle itsenäistyminen ja vastuun ottaminen omasta elämästä on iso haaste. Nuori saattaa tarvita tässä vaiheessa erityistä tukea.  

Tuki suunnitellaan yksilöllisesti. Se on usein käytännöllistä. Se voi olla myös ohjausta tai keskustelua.  

Psykoterapiasta voi olla hyötyä, jos nuorella on diagnosoitu mielenterveyden häiriö.