Kehitysvammaisuus ja mielenterveys

Mitä mielenterveys on? 

Mielenterveys on hyvinvoinnin perustana oleva kokonaisvaltainen voimavara. Se vaihtelee eri elämänvaiheissa sekä muodostuu psyykkisistä, fyysisistä ja sosiaalisista osatekijöistä.  

Mielenterveys liittyy ja vaikuttaa yksilöllisesti henkilön koko elämään ja arkeen. 

Mikä vaikuttaa kehitysvammaisen henkilön mielenterveyteen? 

Kehitysvammaisen henkilön mielenterveyteen vaikuttavat kaikki asiat hänen arjessaan, kuten  

• ihmissuhteet 
• asuminen ja tuen määrä 
• opiskelu, työ, työtoiminta, päivätoiminta 
• harrastukset  
• vapaa-aika 

Kokemusasiantuntija Jukka Pynnönen kertoo, millaisista asioista hän saa mielihyvää arjessaan. Haastattelijana toimii psykoterapeutti Virpi Hongisto. 

Mielenterveyden häiriö vai asiaankuuluva reaktio? 

Mielenterveyden häiriö tarkoittaa lääketieteellisesti diagnosoitavaa sairautta.  

Joskus mielenterveyden häiriöltä vaikuttavat oireet saattavat olla reaktio elämäntilanteeseen tai vaikeisiin tunteisiin. Tällöin kyse ei ole häiriöstä vaan normaalista reaktiosta, jota kehitysvammainen omalla tavallaan ilmaisee.  

Kehitysvammaisilla henkilöillä moni ulospäin psyykkiseltä oireilulta näyttävä käyttäytyminen voi olla myös viesti kivusta tai muusta somaattisesta oireesta. 

Diagnosoitavat häiriöt ovat kehitysvammaisilla henkilöillä samoja kuin muillakin. Oireet voivat kuitenkin näyttäytyä ulospäin erilaisina. 

Miksi kehitysvammaisten henkilöiden mielenterveys kuormittuu? 

Kehitysvammaisten henkilöiden elämässä on enemmän kuormittavia tekijöitä ja usein myös vähemmän niin sanottuja suojaavia tekijöitä. Kuormittavat tekijät altistavat mielenterveyden häiriöille ja suojaavat tekijät nimensä mukaisesti suojaavat niiltä. 

Ne aivojen rakenteet, joissa kehitysvammaisilla henkilöillä on rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, liittyvät usein myös mielialan, motivaation, havaitsemisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen säätelyyn. Tiettyjen mielenterveyden häiriöiden riski on suurempi myös vammattomilla henkilöillä, joilla on kognitiivisten taitojen haasteita. 

Tämä selittää osaltaan kehitysvammaisten henkilöiden keskimääräistä suurempaa riskiä kärsiä psyykkisistä oireista ja häiriöistä.  

Kehitysvammaisen henkilön vointi 

Mikäli kehitysvammainen henkilö oireilee psyykkisesti, tulee ensin selvittää fyysinen vointi. 

Kaikki kehitysvammaiset eivät kykene viestimään kivusta. Kipu voi ilmetä haastavana käytöksenä.  

Tämän jälkeen tulee tarkastella henkilön elämäntilannetta kokonaisuutena.  

• Onko arjessa tai elämässä tapahtunut muutoksia? 
• Toteutuuko itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus kommunikoida muiden kanssa? 
• Sisältyykö arkeen mielekästä itse valittua tekemistä? 

Siten voidaan määritellä, mihin asiaan halutaan vaikuttaa. Samalla saadaan käsitys siitä, mikä sujuu jo hyvin. 

On tärkeä kysyä kehitysvammaisen itsensä näkemystä eikä arvailla ulkoapäin. Kehitysvammaisella on oikeus tulla kuulluksi. 

Haastava käyttäytyminen  

Kehitysvammaisilla henkilöillä esiintyy joskus niin sanottua haastavaa käyttäytymistä. Silloin henkilö omalla toiminnallaan haastaa ympäristöään reagoimaan. 

Käytös aiheuttaa todellista haittaa ihmiselle itselleen tai ympäristölle.   

Haastavan käytöksen esiintyminen voi vaihdella eri ympäristöissä tai eri ihmisten seurassa. 

Haastavalla käytöksellä on aina jokin syy. Syy voi olla esimerkiksi tarve tai halu 

• ilmaista asioita 
• välttää epämiellyttäviä asioita 
• saada miellyttäviä aistikokemuksia 
• lievittää ahdistuneisuutta 

Haastava käytös voi liittyä esimerkiksi  

• psykologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin 
• johonkin ympäristössä olevaan haittaan 
• fyysiseen sairauteen 
• aistivammaan tai -poikkeavuuteen 
• siihen, että henkilö ei tule kielellisesti ymmärretyksi  

Mikäli haastava käytös ei selity mainituilla asioilla, voi se olla merkki psyykkisestä häiriöstä. 

Taustatekijöitä haastavassa käyttäytymisessä 

Käyttäytymisen taustalla voivat vaikuttaa yhtä aikaa esimerkiksi 

• Vuorovaikutuksen vaikeudet, kuten hankaluudet omien asioiden ja tunteiden ilmaisemisessa sekä ympäristöstä tulevien viestien ymmärtämisessä. Tähän voi liittyä kommunikaatioon soveltuvan laitteen tai esimerkiksi viittomakielentaitoisen henkilön saatavilla olon puuttuminen. 
• Itsemääräämisoikeuden vajaus, kuten se, että ympäristön ihmiset eivät pysähdy kuuntelemaan tai kysy mielipidettä. 
• Fyysiset vaivat, jotka aiheuttavat ärtymystä tai levottomuutta 
• Haitalliset käyttäytymismallit, kuten se, että aggressiivisella. käyttäytymisellä saa tahtonsa läpi tai pääsee rauhoittumaan hiljaiseen tilaan. 
• Aistitoimintojen poikkeavuudet, kuten aistien ali- tai yliherkkyys, aistien liiallinen kuormittuminen tai liian vähäinen miellyttävien aistimusten saaminen. Taustalla voi olla myös mielihyvän hakemista. 
• Psyykkinen sairaus, joka tarvitsee hoitoa. 

Miten haastavaa käytöstä hoidetaan? 

Mikäli kehitysvammainen henkilö oireilee psyykkisesti, tulee ensin selvittää fyysinen vointi. 

Ellei haastavan käytöksen taustalta löydy somaattista hoidettavaa syytä, tarkastellaan elämäntilannetta. 

Jos elämäntilanteestakaan ei löydy selitystä, tutkitaan, onko kyseessä mielenterveyden häiriö.  

Joskus kehitysvammaisen ahdistusta, masennusta tai univaikeutta voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Joskus tarvitaan psykiatrian erikoisalan osaamista.  

Joskus tarvitaan kehitysvammalääketieteen erityisosaajia haastavan käytöksen syiden löytämiseen ja hoitamiseen. 

Hoidossa on kyse ennen kaikkea siitä, mitä muuttamalla saadaan kehitysvammaisen vointi paremmaksi ja haastava käytös vähäisemmäksi. Hoitoa toteutetaan usein moniammatillisena yhteistyönä. 

Olennaisinta on, että henkilöä kuunnellaan, hänen ajatuksiaan kysytään ja häntä kohdellaan arvostavasti. Kuuntelemalla ja havainnoimalla voi saada selville haastavan käytöksen taustalla olevia asioita. 

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry on valtakunnallinen, jäsenyhdistystensä muodostama ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö. 

Kehitysvammaliitto edistää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa.