Lapsen ja nuoren suru läheisen kuollessa
Lapsen kyky sanoittaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan on rajallinen. Sanojen sijaan lapsen suru ilmenee pääasiassa tunteiden, käyttäytymisen ja kehollisten tuntemusten, kuten päänsäryn ja vatsakipujen, kautta. Lapsi käsittelee menetystä usein myös leikin avulla.
Läheisen kuolemaan johtaneet tapahtumat ja aiemmat menetykset voivat vaikuttaa siihen, miten lapsi reagoi läheisen kuolemaan ja ilmaisee suruaan. Nämä voivat vaikuttaa myös tuen tarpeeseen.
Vanhemman kuolema
Vanhemman menetys voi horjuttaa vahvasti lapsen ja nuoren perusturvallisuutta. Vanhemman kuollessa lapsi menettää läheisimmän kiintymyssuhteensa.
Lapsen arjessa tapahtuu isoja muutoksia. Lapsi saattaa huolehtia siitä, miten perheessä selviydytään ilman toista vanhempaa.
Sisaruksen kuolema
Menettäessään sisaruksensa lapsi menettää leikkitoverinsa, kasvukumppaninsa ja vertaisensa. Sisaruksen kanssa on jaettu iso osa arkea ja perheeseen liittyviä kokemuksia.
Miten lapsi reagoi läheisen kuolemaan?
Lapset reagoivat eri tavoin kuullessaan läheisensä kuolemasta.
Tavallisia reaktioita ovat esimerkiksi
- sokki
- epäusko
- kauhistus
- vastustus
- välinpitämättömyys
- lamaantuminen
Sokki ja epäusko voivat ilmetä esimerkiksi kieltämällä. Lapsi saattaa sanoa: ”Ei ole totta. Sinä valehtelet.”
Lapsi tai nuori voi myös jatkaa tavallisia puuhiaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Näin toimiessaan hän hakee turvaa tutuista asioista.
Miten lapsen reaktiot näkyvät?
Usein lapsen turvallisuudentarve kasvaa. Lapsi voi alkaa kokea esimerkiksi ahdistusta ja pelkoa siitä, että itselle tai muillekin perheenjäsenille sattuu jotain ikävää.
Lapsesta voi tulla takertuva. Hän saattaa myös reagoida voimakkaasti joutuessaan olemaan erossa läheisistään.
Lapsi voi tuntea myös tarvetta vetäytyä omiin oloihinsa. Tällöin hän voi käydä kaikessa rauhassa läpi sitä, mitä on tapahtunut.
Kuolemantapaukseen liittyvät muisti- ja mielikuvat voivat olla häiritseviä. Ne voivat aiheuttaa
- levottomuutta
- nukahtamisvaikeuksia
- painajaisunia
- keskittymisvaikeuksia
Lapsen ja nuoren tunteet surussa
Surevan lapsen tai nuoren tunteet saattavat vaihdella nopeasti tunnetilasta toiseen. Tätä voi jatkua pitkään.
Moni läheisensä menettänyt lapsi kokee pelkoa, syyllisyyttä, häpeää sekä huonommuuden- ja avuttomuudentunteita. Suru saattaa joskus ilmetä äärimmäisinä vihanpurkauksina, raivona ja muina voimakkaina reaktioina.
Tunteiden piilottaminen ja torjuminen
Kuolemaan ja suruun liittyvät tunteet saattavat lapsesta tai nuoresta tuntua niin vaikeilta ja pelottavilta, että hän yrittää piilottaa tai torjua niitä.
Kun lapset ja nuoret huomaavat perheenjäsentensä surun, he usein pyrkivät suojaamaan näitä omalta surultaan. Myös tämä voi johtaa tunteiden patoamiseen tai torjumiseen.
Kuoleman käsittely eri ikäkausina
Kuolemaan liittyvien asioiden ymmärtäminen kasvaa ajattelun kehityksen myötä. Lapsen käsitykseen kuolemasta vaikuttavat aiemmat kokemukset sekä perheen tavat käsitellä asioita.
Lapsi käsittelee kuolemaa vaiheittain
Kun lapsi kasvaa, hän tarkastelee läheisen kuolemaa uuden kehitysvaiheen kautta, eri tavoin ja eri näkökulmista. Tällöin hän kohtaa läheisensä kuoleman uudestaan ja sopeuttaa tapahtuneen osaksi omaa maailmankuvaansa.
Miten menetys vaikuttaa lapsen kehitykseen?
Lapsuus ja nuoruus ovat ikävaiheita, joissa on tiettyjä kehitystehtäviä. Läheisen menetys osuu tähän herkkään vaiheeseen ja voi häiritä lapsen kasvua ja kehitystä. Toisaalta läheisen kuolemaan liittyvät kokemukset saattavat johtaa myös nopeaan henkiseen kypsymiseen.
Kuolemaan liittyvät ajatukset ovat hyvin yksilöllisiä, joten seuraavat jaottelut ovat viitteellisiä.
Muista
Lasta tai nuorta kannattaa rohkaista kysymään kuolemaan liittyvistä asioista ja kertomaan omista ajatuksistaan ja tunteistaan.
On hyvä muistaa, että lapsi reagoi usein viiveellä ja käsittelee asioita uudestaan eri ikävaiheissa. Tukea on hyvä olla tarjolla pitkänkin ajan kuluttua menetyksestä. Läheisten lisäksi tukea voi saada ammatillisilta tahoilta ja vertaistuesta.
Lue lisää:
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu on tarpeen esimerkiksi silloin, jos
- voimakkaat reaktiot jatkuvat pidempään ja haittaavat lapsen arjen elämää
- lapsen käytös tai persoonallisuus muuttuu dramaattisesti
- lapsi eristäytyy läheisistä ihmissuhteista
- lapsen vanhempien voimavarat ovat vähissä ja apua tarvitaan arjen toimintoihin
Apua voi hakea esimerkiksi
- lapsiperheiden kotipalvelusta ja perhetyöstä
- perheneuvolasta
- koulupsykologilta
- koulukuraattorilta
- lastenneuvolasta
- nuorisoasemalta
- opiskelijahuollosta
Surujärjestöistä voi hakea vertaistukea.
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.