Lapsen itsetuhoisuus
Kuolemaan liittyvien asioiden käsittely
Lapset pohtivat elämään ja kuolemaan liittyviä asioita eri kehitysvaiheissa. Pienillä lapsilla pohdinnat voivat näkyä esimerkiksi hautajaisleikkeinä.
Nämä leikit ovat tavallisia, eikä aikuisen yleensä tarvitse puuttua niihin. Lapsen kanssa voi kuitenkin jutella ajatuksista ja kysymyksistä, joita lapsella kuolemaan liittyy.
Kuolemantoiveet pettymystilanteessa
Lapset saattavat myös vaikeissa pettymystilanteissa ilmaista kuolemantoiveita ilman, että ne liittyvät varsinaiseen haluun kuolla. Tällöin lapsi ei enää rauhoituttuaan toivo kuolemaa tai näe sitä ratkaisuna tilanteeseen.
Itsetuhoiset ajatukset
Lapsen itsetuhoisten ajatusten taustalla ei välttämättä ole voimakas kuolemanhalu vaan tarve päästä eroon sietämättömästä olosta. Lapsen mielessä tilanne voi tuntua ratkaisemattomalta umpikujalta. Lapsi voi päätyä satuttamaan itseään tai ilmaisemaan haluaan kuolla, koska ei osaa toimia toisin.
Selvitä mistä on kyse
Jos lapsi tuo esiin toiveita kuolemasta tai itsensä satuttamisesta, tulee aikuisen pysähtyä ja selvittää, mitä lapsen ajatusten taustalla on. Lapsen itsetuhoisten ajatusten taustalla voi olla vakavaa kuolemantoivetta.
Lapsi voi myös hakeutua seuraan, jossa itsensä vahingoittamista ihaillaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset someryhmät.
Huomaa!
Itsetuhoiset teot ja itsetuhoiset puheet kertovat aina lapsen epätoivosta sekä keinottomuudesta selvitä vaikeiden tunteiden tai asioiden kanssa. Lapsi tarvitsee aikuisten tukea ja apua, jotta hän voi oppia keinoja selviytyä tilanteista.
Millaista itseä vahingoittava käytös on?
Lapsen itseään vahingoittavaan käytökseen tulee aina suhtautua hätähuutona. Se on merkki hankalasta olosta, josta lapsi ei selviä yksin. Hän tarvitsee aikuisilta apua.
Lapset toimivat impulsiivisesti. Jos lapsi vahingoittaa itseään, kasvaa riski vakavaan itsetuhoiseen käytökseen.
Tavallisimpia itseä vahingoittavan käytöksen muotoja ovat
- nipistely
- raapiminen
- lyöminen
- pään hakkaaminen
- ihon polttaminen
- terävillä esineillä pistely
- viiltely
- itsensä nälässä pitäminen
- lääkkeiden ottaminen väärin tai niiden ottamatta jättäminen
- ääripäässä itsemurha
Tunnesäätelyvaikeudet
Toistuva itseä vahingoittava käytös liittyy tyypillisimmin vaikeuksiin hallita voimakkaita tunteita ja selviytyä niiden kanssa. Tällöin voidaan puhua tunnesäätelyvaikeuksista. Hoitamattomina ne ovat riski myöhemmille vakaville mielenterveyden häiriöille, kuten persoonallisuus- ja päihdehäiriöille.
Tunnesäätelyvaikeuksiin liittyy usein myös ahdistusta, masennusta, uhmakkuutta ja impulsiivisuutta.
Oireista johtuen lapsen voi olla vaikea pärjätä koulussa, harrastuksissa ja kaverisuhteissa. Perheessä voivat tilanteet kärjistyä ja vuorovaikutuksessa olla paljon ristiriitoja.
Tunnesäätelyvaikeudet ilmenevät usein seuraavilla tavoilla
- intensiiviset tunteiden vaihtelut, kuten voimakas ahdistuneisuus ja epätoivo
- vaikeus hillitä suuttumusta, joka voi ilmetä esimerkiksi raivokohtauksina, tavaroiden rikkomisena tai toisten tarkoituksellisena satuttamisena
- Äkkipikainen toiminta, joka tapahtuu tunteen yllyttämänä
- Tunteeseen jumittuminen
- Aggressiivisuus ja pakottavuus läheisissä ihmissuhteissa
- Myrskyisät, nopeasti muuttuvat ja ongelmalliset perhesuhteet tai kaverisuhteet
- Epäselvä minäkuva tai kokemus itsestä
- Toistuvat tyhjyyden tuntemukset
- Haitallinen impulsiivinen käyttäytyminen, kuten päihdekokeilut, karkailu ja riskialtis käyttäytyminen
Neuropsykiatriset häiriöt ja pakko-oireet
Itseä vahingoittava käytös voi lapsilla liittyä neuropsykiatrisiin häiriöihin tai pakko-oireisiin. Lapsi saattaa esimerkiksi hakata päätään seinään tai nyppiä ihoaan tai hiuksiaan irti päästään.
Jos lapsella on neuropsykiatrisia oireita, voi nepsypiirteisten lasten omahoito-ohjelmasta olla teille hyötyä.
Lasten itsemurhayritykset
Lasten itsemurhayritykset ovat harvinaisia. Ne ovat aina hätähuuto, johon on välittömästi puututtava. Epämääräinen ja lieväkin itsemurhayritys on aina vakava viesti siitä, ettei lapsi ole hallinnut yllykkeitään.
Suurin osa lasten itsemurhayrityksistä on impulsiivisia. Lapset eivät osaa arvioida tekojen vaarallisuutta, joten virhearviointeja voi tapahtua. Lapsi voi arvioida käyttämänsä menetelmän turvallisemmaksi tai vaarallisemmaksi kuin se todellisuudessa on.
On tärkeää selvittää, millaisia ajatuksia lapsella liittyi tekoon. Ajatteliko lapsi kuolevansa tekonsa seurauksena?
Mistä voi hakea apua?
Lapsen itseä vahingoittavaan käytökseen ja sen taustalla vaikuttaviin asioihin, kuten tunnesäätelyvaikeuksiin, masentuneisuuteen tai kiusaamiseen, tulee hakea viipymättä apua.
Apua voi hakea esimerkiksi
- perheneuvolasta
- kouluterveydenhuollosta
- Jos tilanne on akuutti, ota yhteyttä päivystykseen!
Omahoito-ohjelmat tueksi
Jos lapsi kokee mielialan laskua, ahdistuksentunnetta tai käyttäytyy haastavasti, voi seuraavista omahoito-ohjelmista olla teille hyötyä. Ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. Harjoituksista voi olla apua esimerkiksi masennusoireiden vähentämisessä, ahdistuksentunteen kanssa elämisessä ja perheen tunneilmapiirin parantamisessa.
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa perheesi hyvinvointia silloin, kun sinulla on huoli lapsesi oireista tai omasta voinnistasi. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Oirekyselyt
Löydät oirekyselyitä nuorten ja aikuisten mielenterveysongelmien arvioimiseen. Jos olet huolissasi omasta voinnistasi, voit arvioida oireidesi voimakkuutta kyselyn avulla. Tuloksista saat vinkkejä siihen, mitä kannattaa seuraavaksi tehdä.
Nettiterapia
16 vuotta täyttäneille on tarjolla mobiilivälitteistä hoitoa moniin tilanteisiin - nettiterapia tarjoaa apua erilaisiin mielenterveyden ongelmiin. Hoito perustuu itsenäiseen työskentelyyn, jota tukee nettiterapeutti.
