Lapsen uhmakkuus- ja käytöshäiriöt

Kaikki lapset ovat välillä uhmakkaita. Lapsen kehityksessä on vaiheita, jolloin uhmaaminen ja rajojen testaaminen on normaalia.  

Näitä vaiheita on tyypillisesti noin 2–3-vuoden iässä, esikouluiässä sekä esimurros- ja murrosiässä.  

Lapsen kielteistä käyttäytymistä voivat aiheuttaa myös 

• lapsen väsymys tai nälkä  
• arjen stressi ja kuormitustekijät 
• elämän muutostilanteet ja kriisit 
• alkava sairaus 

Mitä lasten uhmakkuus- ja käytöshäiriöt ovat? 

Lasten uhmakkuus- ja käytöshäiriöissä tyypillistä on pitkäkestoinen ja ikätasosta poikkeava vihamielinen toisten oikeuksia loukkaava käytös, joka vaikeuttaa arjen sujuvuutta. 

Uhmakkuushäiriöllä tarkoitetaan ikätasosta poikkeavaa ja pitkäkestoista vihamielisyyttä, kostonhaluisuutta tai vastahankaista tai uhmaavaa käytöstä, joka aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa suhteissa tai koulunkäynnissä. 

Käytöshäiriöllä tarkoitetaan pitkäaikaista ja laaja-alaista toisten oikeuksista ja hyvinvoinnista sekä säännöistä piittaamatonta käyttäytymistä. Siihen liittyy usein epäsosiaalista käytöstä, kuten varastamista, toistuvaa valehtelua, omaisuuden tuhoamista tai julmuutta ihmisiä tai eläimiä kohtaan.

Uhmakkuushäiriötä ilmenee pääasiassa alle 10-vuotiailla lapsilla. Käytöshäiriötä esiintyy enemmän nuorilla.

Miten uhmakkuus- ja käytöshäiriöt ilmenevät? 

Uhmakkuus- ja käytöshäiriöihin liittyy usein impulsiivisuutta ja toiminnanohjauksen puutteita sekä vuorovaikutuksen hankaluuksia kotona ja koulussa.  

Tyypillisiä ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi  

• fyysinen ja sanallinen aggressio 
• taipumus ajautua riitoihin aikuisten tai ikätovereiden kanssa 
• valehtelu
• kiusaaminen
• sääntöjen toistuva ja tahallinen rikkominen 

Uhmakkuus- ja käytöshäiriöihin liittyy usein muita vaikeuksia, esimerkiksi  

• oppimisvaikeuksia 
• ADHD:n tai autismikirjon häiriön piirteitä 
• mieliala- tai päihdeongelmia

Mistä uhmakkuus- ja käytöshäiriöt johtuvat? 

Uhmakkuus- ja käytöshäiriöitä ei voi selittää millään yksittäisellä tekijällä. Häiriöiden syntyyn voivat vaikuttaa 

• perinnölliset tekijät 
• tietyt temperamenttipiirteet 
• vaikeudet sosiaalisten tilanteiden tulkitsemisessa 
• vaikea perhetilanne 

Miten vanhempi voi auttaa lastaan? 

Uhmakkuus- ja käytöshäiriöiden hoidossa on keskeistä lisätä myönteistä yhdessäoloa lapsen kanssa ja vahvistaa lapsen positiivista ja toivottua käyttäytymistä.

Kun lapsi saa huomiota ja kehuja toivotusta käyttäytymisestä, myönteinen käyttäytymistapa vahvistuu ja ongelmakäyttäytyminen vähenee.

On myös tärkeää, että ongelmakäyttäytymiseen puuttumisen keinot ovat rakentavia ja johdonmukaisia.

Lapsen uhmakkuus ja tottelemattomuus koettelee suuresti vanhempien sietokykyä. Vanhemman oma stressaantuneisuus ja uupumus voivat lisätä osaltaan lapsen uhmakkuutta. Sosiaalinen tukiverkosto on lapselle ja vanhemmille tällöin erityisen tärkeä.   

• Mieti, onko arjessa liikaa vaatimuksia lapselle. Rauhoita elämän tahtia.
• Anna lapselle aikaa ja huomiota.
• Kehu ja kiitä lasta.
• Kuuntele lapsen mielipiteitä.
• Pidä kiinni arjen rutiineista ja rajoista. Arjen ennakoitavuus rauhoittaa lasta.
• Ole johdonmukainen kasvatuksessa.
• Hyväksy lapsen kaikki tunnetilat, myös viha. Sopimatonta käytöstä ei kuitenkaan pidä hyväksyä. Voitte miettiä yhdessä, miten vihaa voisi purkaa rakentavilla tavoilla.

Hyödynnä Mielenterveystaloa 

Apua saa myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista.

Lasten haastavan käytöksen omahoito-ohjelmassa saat käyttöösi vanhemmuuden työkalupakin. Seuraavalla videolla (1:40) pääset tutustumaan vanhemmuuden työkalupakkiin kuuluviin positiivisiin ja rajoittaviin keinoihin, joita käsitellään ohjelmassa.