Siirry pääsisältöön

F50.2 Ahmimishäiriö (Bulimia nervosa)

Tässä kerrotaan ahmimishäiriön diagnoosista sekä kulusta ja ennusteesta.

Ahmimishäiriötä kutsutaan arkikielessä bulimiaksi. Se kuuluu syömishäiriöihin.

Ahmimishäiriössä on keskeisimpänä oireena toistuva ahmiminen, jota seuraa usein itse aiheutettu oksentaminen tai muu painon nousua estävä toiminta. Häiriössä voivat vaihdella ahmimisen ja paastoamisen kaudet.

Ahmimiskohtauksiin liittyy tavallisesti tunne syömisen hallitsemattomuudesta ja ahdistuneisuusoireita.

Kriteerit

Ahmimishäiriön diagnoosi edellyttää, että kaikki alla olevat kriteerit täyttyvät.

  • Henkilö on kärsinyt toistuvista ahmimiskohtauksista ainakin kahdesti viikossa vähintään kolmen kuukauden ajan. Kohtausten aikana hän syö suuria määriä ruokaa lyhyessä ajassa.
  • Syöminen hallitsee ajatuksia, ja halu syödä on voimakas.
  • Henkilö pyrkii estämään painon nousua itse aiheutetun oksentelun, ajoittaisen syömättömyyden, liiallisen liikunnan, ruokahalua hillitsevien lääkkeiden, ulostuslääkkeiden, kilpirauhaslääkkeiden tai nesteenpoistolääkkeiden väärinkäytön avulla.
  • Henkilö sairaalloisesti pelkää lihomista ja kokee itsensä lihavaksi.

Jos tyypillisiä ahmimishäiriön oireita esiintyy, mutta oireet ovat lieväasteisia tai vähintään yksi edellä mainituista avainoireista puuttuu, asetetaan epätyypillisen ahmimishäiriön diagnoosi.

Sairauden kulku ja ennuste

Ahmimishäiriötä esiintyy eniten nuorilla ja nuorilla aikuisilla naisilla. Sitä kuitenkin esiintyy kaikenikäisillä riippumatta sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.

Ahmimishäiriöön sairastutaan keskimäärin myöhäisemmässä nuoruudessa kuin laihuushäiriöön. Sairastumisen taustalla voi olla erilaisia biologisia, psykologisia ja kulttuurisidonnaisia tekijöitä.

Muu psyykkinen oireilu

Ahmimishäiriötä sairastavilla on usein samanaikaisesti muita häiriöitä ja psyykkisiä ongelmia. Näitä voivat olla esimerkiksi masennus, ahdistuneisuushäiriöt, traumaperäinen stressihäiriö, persoonallisuushäiriöt, riippuvuusongelmat ja itsetuhoinen käyttäytyminen.

Fyysinen oireilu

Ahmimishäiriöön liittyvä oksentelu voi aiheuttaa vakavia hampaiden vaurioita. Toistuvalla oksentamisella ja painonnousun välttämiseksi käytettävillä lääkkeillä voi olla vakavia vaikutuksia elimistön nestetasapainoon, sydämen toimintaan ja ruoansulatuskanavan toimintaan.

Suuri osa ahmimishäiriöön liittyvistä somaattisista oireista paranee toipumisen myötä. Hammasvauriot voivat kuitenkin jäävät usein pysyviksi.

Sairauden kulku

Ahmimishäiriö on kulultaan usein aaltoileva. Ennustetta huonontavat sairauden pitkä kesto, alipaino ja muu psyykkinen oireilu, kuten masennus ja päihdeongelma.

Omahoito ja hoito

Kaikkien syömishäiriöiden hoidossa keskeistä on turvallisen yhteistyösuhteen muodostaminen, ravitsemustilan korjaaminen ja syömiskäyttäytymisen korjaaminen.

Hoitoa toteutetaan ensisijaisesti avohoitona, mutta joskus voidaan tarvita myös sairaalahoitoa. Näissä tilanteissa on yksilöllistä, aloitetaanko hoito psykiatrisessa vai somaattisessa yksikössä.

Varhainen tunnistaminen ja aktiivinen hoito-ote voivat liittyä parempaan ennusteeseen.

Millaista hoito on?

Hoidon tavoitteena on säännöllistää syömiskäyttäytyminen, lopettaa laihdutusyritykset, korjata ravitsemustila sekä saada fyysistä terveyttä uhkaavat oireet loppumaan ja ahminta haltuun.

Säännöllisen, monipuolisen ja energialtaan riittävän ruokailun toteuttaminen on keskeisessä roolissa ahmimishäiriön hoidossa.

Perheenjäsenten mukanaolo hoidossa on tärkeää erityisesti nuorilla. Mielenterveystalossa on saatavilla omahoito-ohjelma syömishäiriöön sairastuneen läheiselle.

Hoidon läpi pyritään vahvistamaan potilaan omaa valmiutta paranemiseen ja käyttäytymistapojen muutokseen. Lievien ja keskivaikeiden oireiden hoitoa varten Mielenterveystalossa on syömisongelmien omahoito-ohjelma. Sitä voi tehdä joko itsenäisesti tai ammattilaisen ohjauksella.

Psykoterapia

Myös erimuotoiset psykoterapiat voivat olla tehokkaita.

Kognitiivis-behavioraalinen (KBT) ja interpersonaalinen (IPT) psykoterapia joko ryhmä- tai yksilöpsykoterapiana toteutettuina ovat tutkimuksissa osoittautuneet tehokkaiksi ahmimishäiriön hoidossa. Samoin tehokkaaksi on nuorilla todettu perhepohjainen hoito (FBT).

Ahmimishäiriön hoitoon on Mielenterveystalo.fi:ssä saatavilla myös nettiterapiaa. Nettiterapiaan pääsee lääkärin lähetteellä.

Lääkityksestä on ahminnan hallinnassa hyötyä psykoterapeuttisen hoidon lisänä.

Mikä on diagnoosi?

Mielenterveyshäiriöihin liittyvät diagnoosit esitellään WHO:n kehittämän kansainvälisen ICD-10 tautiluokituksen mukaisesti.

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

Nettiterapiat

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Sinua saattaa kiinnostaa myös