F41.1 Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin. Siinä ahdistuneisuus on pitkäaikaista ja voimakkuudeltaan vaihtelevaa eikä se rajoitu mihinkään erityiseen tilanteeseen. 

Yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön sisältyy ylenmääräistä huolestuneisuutta ja korostunutta murehtimista asioista, jotka liittyvät tavalliseen elämään. Huolestuneisuus, jännittyneisyys tai pelokkuus ovat elämäntilanteeseen nähden selvästi liiallisia. 

Oireisiin kuuluu lisäksi hermostuneisuutta, vapinaa, lihasjännitystä sekä muita tyypillisiä ahdistusoireita. Keholliset oireet ovat yleisiä.  

Diagnoosin erottaa paniikkihäiriöstä erityisesti se, että ahdistus on jatkuvaa ja kohdistuu moniin, usein tavanomaisiin asioihin. Paniikkihäiriössä ahdistus on kohtauksittaista.  

Kriteerit 

Diagnostisiin kriteereihin kuuluvat seuraavat asiat 

1. Vähintään kuuden kuukauden ajan on esiintynyt korostunutta jännittyneisyyttä, huolestuneisuutta ja pelokkuutta, jotka liittyvät arkipäivän tapahtumiin ja ongelmiin. 
    
2. Esiintyy vähintään neljä seuraavista 22 oireesta. Niistä yhden täytyy olla jokin autonomisista oireista eli 1– 4: 

Autonomiset oireet 

(1) sydämentykytys tai sydämen hakkaamisen tunne tai kohonnut pulssi 

(2) hikoilu 

(3) vapina 

(4) suun kuivuminen, joka ei johdu nestehukasta tai lääkityksestä 

Rinnan ja vatsan alueen oireet 

(5) hengitysvaikeudet 

(6) tukehtumisentunne 

(7) rintakipu tai epämiellyttävä tunne rinnassa 

(8) pahoinvointi tai vatsakipu, esimerkiksi vatsanväänteet

Yleisoireet 

(13) kuumat aallot tai vilunväristykset 

(14) ihon puutuminen tai pistely 

Jännitysoireet 

(15) jännitys, säryt tai kivut lihaksissa 

(16) levottomuus ja kykenemättömyys rentoutua 

(17) hermostuneisuudentunne 

(18) nielemisvaikeudet tai palan tunne kurkussa 

Muut oireet 

(19) korostuneet reaktiot yllättävissä tilanteissa tai herkkyys pelästyä 

(20) keskittymisvaikeudet tai mielen tyhjäksi pyyhkiytyminen ahdistuksen tai huolestuneisuuden takia 

(21) jatkuva ärtyneisyys 

(22) huolestuneisuuden aiheuttama nukahtamisvaikeus 

C. Häiriö ei täytä masennusjakson, paniikkihäiriön, pelko-oireisen häiriön, pakko-oireisen häiriön tai hypokondrisen häiriön kriteerejä. 

D. Ahdistuneisuus ei aiheudu 

• elimellisestä sairaudesta, kuten kilpirauhasen liikatoiminnasta
• elimellisestä mielenterveyden häiriöstä 
• päihteiden käytöstä – esimerkiksi amfetamiinin käytöstä tai bentsodiatsepiinien vieroitusoireista 

Sairauden kulku ja ennuste 

On arvioitu, että 3–4 % ihmisistä kärsii yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. 

Noin neljännes häiriöstä kärsivistä kokee, että oireita on ollut läpi koko elämän. Oireiden voimakkuus voi vaihdella paljon henkilöiden välillä ja myös samalla henkilöllä eri ajankohtina.  

Omahoito ja hoito 

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa voidaan käyttää lääkehoitoa, psykoterapiaa tai näistä molempia.  

Lääkehoidoksi suositellaan ensisijaisesti masennuslääkkeitä tai ahdistuneisuuslääkkeitä, kuten buspironia tai pregabaliinia.  

Psykoterapeuttisessa hoidossa eri hoitomuodot on todettu tehokkaiksi.

Omahoito-ohjelma ja nettiterapia

Itsenäisen työskentelyn oireiden vähentämiseksi voi aloittaa välittömästi Mielenterveystalon ahdistuksen omahoito-ohjelman avulla. Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön nettiterapiaan on mahdollista päästä lääkärin lähetteellä viikon kuluessa lähetteen tekemisestä. 

Molemmat näistä perustuvat kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan.