Mitä paha olo on?

Mistä on kyse, jos on usein tai jatkuvasti epämääräinen paha olo? Henkinen pahan olon tunne voi johtua monesta syystä. Se voi olla esimerkiksi reaktio siihen, että jotakin kurjaa on tapahtunut tai merkki siitä, että tarvitsee jotakin, mitä elämästä puuttuu.

Kaikenlaiset tunteet ovat osa elämää. Jokainen kokee joskus vaikeita tunteita. Oloa on helpointa kuvata sanomalla, että tuntuu ikävältä tai olo on paha.

Joskus pahan olon huomaa siitä, että ei oikein jaksa tehdä mitään, kaikki ärsyttää tai tuntuu siltä että haluaa vetäytyä omiin oloihinsa.

Mistä se johtuu?

Paha olo voi johtua monesta syystä. Joskus paha olo liittyy siihen, että on tapahtunut jotakin ikävää. Toisaalta paha olo voi olla mielen viesti siitä, että nyt elämästä puuttuu jotakin. Saatat kaivata esimerkiksi kavereita, unelmia tai vaikkapa rauhallista yksinoloa.

Voi olla melkoista salapoliisintyötä etsiä sitä, mitä kaikkea juuri oman pahan olon taustalla on. Ei kannata kuitenkaan lannistua. Asiaa pohtimalla voi löytää keinoja saada olo paremmaksi.

Joskus paha olo voi johtua siitä, että ei ole muistanut pitää huolta kehonsa tarpeista, kuten riittävästä unesta, säännöllisestä syömisestä tai liikkumisesta ulkona. Väsyneenä tai nälkäisenä on vaikea olla hyväntuulinen.

Tunteet tuntuvat kehossa

Eri tunteet tuntuvat eri kohdissa kehoa. Ne myös vaikuttavat kehoon eri tavoin. Toisten on helpompi tunnistaa ja nimetä kehon tuntemuksia. Toisille se on vaikeampaa.

Esimerkiksi jännitys voi saada sydämen hakkaamaan lujempaa ja tyytyväisyys lihakset rentoutumaan. Jotkut kuvaavat ahdistusta puristavana tunteena rinnassa. Surua taas voidaan kuvailla tyhjyydentunteena.

Ajatus

Tunne

Kehon tuntemukset

Toiminta

Esimerkki ajatusten, tunteiden ja toiminnan vaikutuksista toisiinsa

Tunne: Venni on ahdistunut
Kehon tuntemus: Hän huomaa tämän siitä, että hänen kätensä vapisevat ja hänen rintaansa puristaa.
Ajatukset: Vennin pitäisi lähteä ulos kavereiden kanssa, mutta hän pelkää sen lisäävän ahdistusta entisestään.
Toiminta: Hän päättää jäädä kotiin.
Ajatukset: Vennille tulee olo, että hänestä ei ole mihinkään.
Tunne: Seuraavalla kerralla, kun kaverit pyytävät Venniä ulos, häntä alkaa ahdistaa heti.

Tunteilla on tarkoitus

Tunteiden tarkoitus on ohjata ihmisen toimintaa. Tunteet eivät synny sattumalta.

Ihminen hakeutuu kohti asioita, jotka tuottavat myönteisiä tunteita. Ihminen myös hakeutuu poispäin asioista, jotka tuottavat kielteisiä tunteita.

Omien tunteiden kuunteleminen on aina tärkeää. Tunteet ovat tärkeitä viestejä omista tarpeista ja toiveista.

On silti hyvä muistaa, että joskus tunteet voivat olla niin sanotusti vääriä hälytyksiä. Ne voivat kertoa esimerkiksi menneisyyden kipeistä kokemuksista tai siitä, että on tulkinnut tapahtumat väärin.

Suru voi tuntua kehossa esimerkiksi voimattomuutena tai lamaantumisena. Surullisena mieli on alakuloinen. Voi tuntua siltä, ettei mikään oikein huvita.

Suru on normaali reaktio siihen, että on menettänyt jotakin tärkeää. Se ohjaa hakemaan lohtua.

Suru auttaa kiinnittämään huomiota siihen, minkä kokee tärkeäksi. Sureminen auttaa päästämään vähitellen irti menetetystä.

Ahdistuneena olo voi olla hermostunut tai levoton. Ahdistukseen voi liittyä myös keskittymisvaikeuksia, ärtyneisyyttä ja säpsähtelyä.

Keho voi reagoida ahdistukseen monin eri tavoin, kuten vatsavaivoilla, päänsäryllä tai vaikeudella nukahtaa. Voi esiintyä myös sydämentykytystä, rintakehän puristusta tai käsien vapinaa.

Ahdistukseen liittyy usein huoliajatuksia sekä tiedostettua tai tiedostamatonta murehtimista tulevasta.

Ahdistuksen tehtävä on varoittaa uhkaavista tilanteista. On hyvin tavallista, että ahdistusta syntyy tilanteissa, joihin ei välttämättä sisälly todellista uhkaa.

Ahdistus voi kertoa myös siitä, että on tarve pysähtyä ja rauhoittua.

Syyllisyyteen voi liittyä ahdistuksen-, surun-, vihaisuuden- tai häpeäntunteita. Syyllisyyden voi tunnistaa ajatuksista, joissa pohtii tekemiään valintoja ja syyttää itseään niistä.

Syyllisyys liittyy tilanteisiin, joissa kokee aiheuttaneensa haittaa toiselle. Syyllisyys motivoi hyvittämään haitan ja välttämään vastaavaa toimintaa jatkossa.

Aina syyllisyydentunteille ei ole todellista syytä. Itsekriittisyys voi aiheuttaa itsensä syyttelyä silloinkin, kun ei ole tehnyt mitään väärää.

Häpeä voi olla kehollisesti hyvin voimakas tunne. Häpeä koetaan usein lamaannuttavana tunteena. Mieli voi tuntua sumuiselta.

Häpeään liittyy kokemus siitä, että on itse jollain tavalla huono tai vääränlainen. Häpeään voi liittyä kelpaamattomuuden- tai alemmuudentunteita.

Häpeä voi kertoa tarpeesta tulla hyväksytyksi. Hyväksytyksi tuleminen on kaikille ihmisille tärkeä tarve.

Vihaisuuden voi huomata halusta hyökätä tai puolustautua joko sanoin tai teoin. Joillain ihmisillä viha tuntuu paineena ohimoilla. Toiset taas tuntevat vihan käsivarsilla, rintakehällä tai kurkussa.

Vihaisena voi kokea tarvetta tehdä vihaisuuden aiheelle jotakin nopeasti, harkitsematta pidempään. Vihaisuus kapeuttaakin kykyä ajatella asioita joustavasti ja monelta kannalta.

Vihaisuus on normaali reaktio siihen, että kokee tulleensa loukatuksi. Vihaisuus auttaa huomaamaan tällaiset tilanteet ja puolustamaan itseään.

Joskus viha peittää alleen muita tunteita, kuten pettymystä, häpeää tai surua.

Vihaisuuteen voi liittyä halua vahingoittaa muita tai rikkoa jotakin. Tällainen toiminta ei kuitenkaan auta vihan käsittelyssä.

Muista

Tunteet eivät ole sama asia kuin teot. Vihaisuuden kokeminen on eri asia kuin vihamielisten tekojen tekeminen. Ahdistuneena voi myös pohtia, onko jotakin tilannetta todella syytä välttää vai tuntuuko vain siltä.

Sinulla on oikeus tuntea kaikkia tunteita. Tunteitaan ei voi valita, mutta tekonsa voi.

Tunteet menevät ohi ajallaan

Vaikeatkin tunteet ohittuvat ajallaan. Yksikään tunne ei kestä ikuisesti.

Ei ole mahdollista vain päättää lopettaa jonkin tunteen tuntemista. Voit kuitenkin helpottaa tunteen kanssa selviämistä erilaisin keinoin.

Muista

On hyvä, jos sinulla on käytössäsi useampi keino, jolla voit käsitellä vaikeita tunteita. Eri tavat sopivat erilaisiin tilanteisiin. Jos vaikeita tunteita pyrkii aina välttämään, niiden voima pikemminkin kasvaa kuin vähenee.

Milloin tarvitsen apua?

Vaikka vaikeat tunteet ovat osa elämää, voivat ne joskus muuttua sietämättömiksi tai jatkua kohtuuttoman pitkään. Apua on syytä hakea, jos paha olo rajoittaa elämää tai on vaikea tuntea myönteisiä tunteita.

Hae apua, mikäli

olosi on jatkuvasti huono
vaikeat tunteet rajoittavat elämääsi
kärsit pitkittyneestä unettomuudesta
koet pitkittynyttä stressiä
olet täysin uupunut
olosi on toivoton tai sinulla on itsetuhoisia ajatuksia
sinun on vaikea tuntea mielihyvää

Voit kääntyä oman terveyskeskuksesi puoleen tai hakeutua opiskelu- tai työterveyshuoltoon.

Milloin ja mistä apua mielenterveyden ongelmiin?

Ahdistus Itsetuhoisuus Stressi & uupumus

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.

Nettiterapiat

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.