Jiõččhåidd-programm
Milloin on kyse häiriöstä?
Jokainen on joskus huolissaan esimerkiksi siitä, lukitsiko ulko-oven. Joskus työmatkalta käännytään takaisin kotiin tarkastamaan asia.
Jotkut ovat luonteeltaan muita taipuvaisempia tällaisiin ajatuksiin ja toimintoihin. Aina ei kuitenkaan ole kyse pakko-oireisesta häiriöstä.
Pakko-oireisen häiriön ominaispiirteet
Pakko-oireisesta häiriöstä voi olla kyse silloin, kun pakko-oireet:
- ovat vaikeita ja itsepintaisia. Niitä ei pysty vastustamaan, vaikka yrittäisi.
- ovat tilanteeseen suhteutettuna liioiteltuja tai epätarkoituksenmukaisia. Henkilö yleensä tunnistaa oireensa järjenvastaisiksi ja haluaisi päästä niistä eroon.
- eivät tuota mielihyvää, vaikka pakkotoiminnot voivatkin lievittää hetkellisesti ahdistusta.
- aiheuttavat ahdistusta tai häiritsevät henkilön muuta elämää esimerkiksi viemällä liikaa aikaa. Pakkotoimintoihin saatetaan käyttää useita tunteja päivittäin tai jopa suurin osa valveillaoloajasta.
- ovat kestäneet useamman viikon, yleensä jopa vuosia.
Katso kokemusasiantuntijan kuvaus pakko-oireisiin liittyvistä tunteista.
Muista
Tämän omahoito-ohjelman kannalta ei ole oleellista, onko sinulla diagnosoitu pakko-oireinen häiriö vai ei. Jos itse koet pakko-oireesi ahdistavina tai elämää rajoittavina, voi omahoito-ohjelmasta olla apua.
Pakko-oireisesta häiriöstä kärsii 2–3 % väestöstä. Se on miehillä ja naisilla yhtä yleinen.