Puolison kuolema
Puolisonsa menettäneet ovat eri-ikäisiä, ja leskeytymistä voivat edeltää hyvin erilaiset elämäntilanteet.
Puolison kuolema voi tapahtua yllättäen esimerkiksi onnettomuuden, äkillisen sairauden tai itsemurhan kautta. Leskeytymistä on voinut edeltää myös puolison pitkäaikainen sairaus.
Osalla on takana lyhyempi parisuhde, osalla taas vuosikymmeniä kestänyt. Osa leskistä on lapsettomia, osalla lapset ovat aikuisia, ja osa jää leskeksi lasta odottaessaan tai lasten ollessa pienempiä.
Millaista lesken suru on?
Suru puolison kuolemasta on voimakasta. Se vaikuttaa lesken elämään kokonaisvaltaisesti.
Moni asia vaikuttaa suruun ja sen käsittelyyn. Näitä asioita ovat esimerkiksi seuraavat:
- Miten puoliso kuoli?
- Millainen suhde oli?
- Millaisia ovat elämäntilanne ja muu kuormitus leskeytyessä?
- Millainen on oma elämänhistoria?
Voimakas suru kuormittaa
Suruun liittyy paljon erilaisia tunteita, jotka saattavat yllättää voimakkuudellaan. Puolison kuolemalla ja surulla voi olla vaikutuksia myös terveyteen ja toimintakykyyn.
Suru tuntuu kehossa ja kuormittaa elimistöä monin tavoin. Se vaikuttaa esimerkiksi nukkumiseen, ruokailuun, muistiin ja keskittymiskykyyn.
Sureminen on aaltoilevaa
Usein leskeytyneet kuvaavat, että suru on aaltoliikettä. Välillä olo on parempi, ja välillä suru tuntuu tempaavan mukaansa aallon pohjaan. Vähitellen aallot loivenevat ja voi oppia luottamaan, että aallon pohjalla olo ei jää pitkäkestoiseksi.
Menetyksestä tulee vähitellen osa elämää eikä muistelu tee enää niin kipeää. Kuollut läheinen ei unohdu, mutta leskeytyneen elämä jatkuu. Elämä voi tuoda mukanaan myös hyviä ja iloisia asioita, vaikka siihen ei alussa olisi voinut mitenkään uskoa.
Toisaalta vielä monien vuosienkin jälkeen on luonnollista, että suru on voimakkaasti läsnä esimerkiksi oman tai lasten elämän käännekohdissa.
Miten elämä muuttuu?
Leskeytyminen muuttaa elämän pysyvästi, ja vaikutukset näkyvät elämän kaikilla alueilla. Leskeksi jääminen tarkoittaa muutosta tuttuihin rutiineihin sekä uudenlaista vastuuta arjen velvoitteista.
Leski voi joutua opettelemaan uusia asioita, jos osa hoidettavista asioista on ollut puolison vastuulla.
Arki muuttuu
Arjen tilanteet ovat erilaisia kuin ennen. Menetys konkretisoituu aina uudelleen, kun tilanteet on kohdattava yksin. Arki on monella tapaa rakennettava uudestaan.
Puolison kanssa on jaettu aiemmin elämän ilot, surut ja arjen kuulumiset. Tämän tuen menetys tekee kipeää.
Myös puolison fyysisen läheisyyden ja emotionaalisen tuen menettäminen on iso muutos.
Miten muuttuneeseen arkeen voi sopeutua?
On hyvä antaa itselleen aikaa sopeutua uuteen elämäntilanteeseen. Uusi arki muotoutuu vähitellen.
On hyvä olla itselleen armollinen ja miettiä, mikä arjessa on välttämätöntä ja minkä voi jättää vähemmälle. On hyvä pohtia, onko omasta tukiverkostosta apua arjessa ja voisiko ulkopuolista apua hankkia.
Tukea kannattaa rohkeasti pyytää ja ottaa vastaan.
Vanhemmuus muuttuu
Jos leskellä ja menehtyneellä puolisolla on yhteisiä lapsia, ovat yksinhuoltajuus ja siihen liittyvät haasteet iso muutos elämään. Vastuu arjesta ja lasten kasvatuksesta jää leskivanhemmalle.
Huoli lapsista kuormittaa leskivanhempaa oman surun lisäksi. Lapset tarvitsevat vanhempansa tukea oman menetyksensä ja surunsa käsittelyssä.
Lapsen suruun liittyviä asioita voi jakaa lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Jos lasten hyvinvointi huolestuttaa, hae apua matalalla kynnyksellä.
Myös omasta jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää. Itselle saatu tuki auttaa jaksamaan arjessa lasten kanssa.
Tietoa lasten tukemisesta ja tukitahoista:
Muutokset sosiaalisissa suhteissa ovat mahdollisia
Leskeytymisen myötä on tavallista kokea haasteita ihmissuhteissa. Muutokset sosiaalisessa verkostossa ovat yleisiä.
Leski ei ehkä saakaan tukea niiltä tahoilta, joilta sitä eniten odotti. Suhteet kuolleen puolison sukuun voivat muuttua. Ristiriidatkaan eivät ole harvinaisia.
Toisaalta leski saattaa saada tukea yllättäviltäkin tahoilta. Osa sukulais- ja ystävyyssuhteista voi muuttua läheisemmiksi kuin aiemmin. Muista, että monet ovat mielellään tukena, jos apua rohkaistuu pyytämään.
Miten leskeytyminen vaikuttaa ystävyyssuhteisiin?
Osa ystävistä saattaa kadota. Moni leski ei koe olevansa enää tervetullut ystäväjoukkoon, jossa ennen oltiin mukana pariskuntana.
Ystävyyssuhteista kannattaa pitää kiinni. Vietä aikaa niiden ihmisten seurassa, joiden koet olevan hyväksi itsellesi ja jaksamisellesi.
Uusia sosiaalisia suhteita voi muodostua esimerkiksi vertaistukitoiminnan kautta. Saman kokeneet ja samassa elämäntilanteessa olevat usein ymmärtävät parhaiten leskeytyneen kokemuksia.
Tulevaisuuden menetys
Puolisonsa menettämisen lisäksi leskeytynyt menettää myös yhdessä suunnitellun tulevaisuuden. Leskeytyminen voi tarkoittaa esimerkiksi luopumista perheen perustamiseen liittyvistä haaveista tai yhteisistä eläkevuosista tai isovanhemmuudesta.
Moni kokee, että elämä on rakennettava uudelleen.
Identiteetti
Puolison menetys on niin suuri kokemus, että se muuttaa ihmistä.
Leski sanana ja siviilisäätynä voi tuntua oudolta. Moni miettii, mitä se omalla kohdalla ja muiden näkökulmasta tarkoittaa.
Leski joutuu pohtimaan seuraavanlaisia kysymyksiä:
- Mitä olen ilman puolisoa?
- Mikä on nyt tärkeää?
- Miten haluan elää?
- Mitä haluan tulevaisuudelta?
Toisaalta leskeyden aiheuttama muutos itsessä ja elämässä voi tuoda mukanaan myös rohkeutta toteuttaa haaveita ja uusia suunnitelmia. Jälkikäteen katsottuna monet kokevat muutoksen tuoneen mukanaan myös positiivisia asioita.
Lakisääteiset velvoitteet ja taloudelliset asiat
Puolison kuolemaan liittyy paljon lakisääteisiä velvoitteita ja tuen hakemista. Näitä ovat esimerkiksi hautajaisten järjestäminen, perunkirjoitukset, mahdollinen omaisuuden ositus ja perinnönjako, pankkiasiat, eläkkeiden hakeminen ja lasten edunvalvonta-asiat.
Taloudellisen tilanteen muuttuminen toisen tulojen puuttumisen myötä voi tarkoittaa myös asumiseen ja työelämään liittyviä muutoksia.
Mistä saan tietoa hoidettavista asioista?
Tietoa hoidettavista asioista ja saatavilla olevasta tuesta on koottu leskioppaaseen:
Töihinpaluu ja työkyky
Suru vaikuttaa työkykyyn. Työhön paluu puolison kuoleman jälkeen voi tuntua haastavalta. Keskittyminen ja jaksaminen työssä voi olla aiempaa heikompaa.
Sairausloman tarve on yksilöllinen
Työ voi toimia selviytymiskeinona, ja jotkut haluavat palata töihin mahdollisimman pian. Toiset taas kokevat ajatuksen työhön paluusta ylivoimaisena kuormituksena surun keskellä ja tarvitsevat pidemmän sairausloman.
Työn luonne ja työnkuva vaikuttavat paljon siihen, miten työhön paluu ja työssä jaksaminen sujuvat. Myös perhetilanne vaikuttaa.
Keskustele tilanteesta työterveyden ja esihenkilön kanssa
Työhön paluusta ja siihen mahdollisesti liittyvistä tukitoimista kannattaa keskustella työterveyden ja esihenkilön kanssa.
Työn ja yksinhuoltajuuden yhteensovittaminen voi olla haasteellista. Jos olet leskivanhempi, voit tarvita erilaisia työhön liittyviä järjestelyjä ja joustoa esimerkiksi työvuoroissa.
Työyhteisön tuki
Työpaikan ja työkavereiden suhtautuminen ja tuki vaikuttavat siihen, miten työhön paluu sujuu ja miten työssä jaksaa.
Työyhteisö voi tarjota sosiaalisia kontakteja ja tukea surevalle. Toisaalta työyhteisön mahdollinen ymmärtämätön suhtautuminen voi kuormittaa surevaa lisää.
Ympäristön suhtautuminen
Ympäristön suhtautuminen leskeytyneeseen vaihtelee. Suhtautuminen voi olla tukevaa tai kuormittavaa.
Myönteinen tuki
Leski saattaa myös saada paljon myönteistä tukea läheisiltä, työyhteisöltä, ystäviltä ja naapureilta. Monet voivat tulla konkreettisesti avuksi ja toimia eri tavoin tukena.
Muiden odotukset ja neuvot
Joskus ympäristö asettaa leskelle odotuksia tai antaa neuvoja siitä, miten hänen tulisi elää ja toimia. Surun voidaan toisaalta olettaa olevan nopeasti ohi. Leskeä saatetaan myös kritisoida siitä, että hän jatkaa elämäänsä.
Leskeytyneen kannattaa kuunnella itseään. Kannattaa toimia siten, minkä kokee olevan oikea tapa itsensä ja oman jaksamisensa kannalta.
Leskeytyneen kohtaaminen
Leskeltä itseltään kannattaa kysyä, millaista tukea hän toivoo. Kunnioita hänen tapaansa käsitellä menetystä ja surua.
Konkreettinen apu arjessa on surevalle tärkeä tukimuoto. Ruoanlaitto, imurointi ja kauppa-asioiden hoito ovat leskelle ja varsinkin leskiperheelle tärkeää tukea.
Leski tarvitsee tukea
Heti puolison kuoleman jälkeen tärkeintä on läheisten tuki ja kriisiapu. Olisi tärkeää, ettei puolisonsa menettänyt jäisi yksin saatuaan tiedon kuolemasta. Myös lapset on huomioitava. Heille tulee järjestää läheisiä aikuisia tueksi.
Jos lesken oma tukiverkko on heikko tai läheiset asuvat kaukana, ovat muut tukitahot erityisen tärkeitä.
Mistä tukea saa?
Tukea voi hakea julkisesta terveydenhuollosta, työterveyshuollosta, seurakunnasta ja erilaisista järjestöistä.
Vanhempansa menettäneet lapset voivat saada tukea esimerkiksi perheneuvolasta, oppilashuollosta sekä seurakuntien ja järjestöjen vertaistukiryhmistä.
Konkreettista apua arkeen voi hakea lapsiperheiden kotipalvelusta. Leskiperheen lapsille voi hakea myös tukiperhettä.
Vertaistuki
Varsinkin nuorena leskeytyneellä on harvoin lähipiirissään henkilöitä, jotka ovat kokeneet saman. Moni kokee vertaistuen hyödylliseksi. Voi helpottaa huomata, että on olemassa muitakin, jotka ovat samassa tilanteessa. Heiltä voi saada ymmärrystä omiin kokemuksiin ja tuntemuksiin.
Vertaistuki voi auttaa myös siinä, että omien ajatusten ja tunteiden huomaa olevan tavallisia. Vertaistuen koetaan myös auttavan omien voimavarojen ja selviytymiskeinojen löytämisessä.
Vertaistuki on tärkeää myös leskiperheiden lapsille.
Mikä voi auttaa selviytymään?
Kerro olostasi
Surun kanssa ei kannata jäädä yksin. Ajatuksia ja tunteita kannattaa jakaa läheisten ja ystävien kanssa. Myös ammatillista tukea kannattaa hakea tarvittaessa.
Voit myös miettiä, mistä olet aiemmin saanut apua elämän kriisitilanteissa. Pohdi, voisitko hyödyntää samoja asioita tässä tilanteessa.
Hyödynnä Mielenterveystaloa
Apua saa myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista. Voit käydä niitä läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa.
Tämän sivun lopusta löydät linkkejä muihin Mielenterveystalon sisältöihin, jotka liittyvät aiheeseen.
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos arki tuntuu ylivoimaiselta, ei saa nukuttua tai syötyä, erilaiset oireet haittaavat elämää tai voimavarat eivät tunnu lainkaan palautuvan.
Apua voi hakea esimerkiksi
- sosiaali- ja kriisipäivystyksestä ja kriisikeskuksista
- kriisipuhelimesta
- työterveyshuollosta
- terveysasemilta
- seurakunnilta
- Nuoret lesket -yhdistyksestä, joka tarjoaa vertaistukea
- lapsiperheiden kotipalvelusta ja perhetyöstä
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Nettiterapiat
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.