Jiõččhåidd-programm
Mitä valikoiva puhumattomuus on?
Jos kyse on valikoivasta puhumattomuudesta, lapsen on aina vaikea puhua tietyissä tilanteissa tiettyjen ihmisten kanssa. Valikoivasta puhumattomuudesta voi olla kyse myös silloin, kun lapsi, joka on kotona puhelias, puhuu muissa tilanteissa hyvin niukasti.
Valikoivan puhumattomuuden muotoja
- Lapsi puhuu joillekin päiväkodin tai koulun aikuisille, mutta ei lapsille.
- Lapsi puhuu kavereilleen, kun aikuiset eivät kuule. Hän hiljenee heti, kun aikuinen tulee paikalle.
- Lapsi puhuu vanhemmilleen koulun pihalla, mutta ei sisällä koulussa.
- Lapsi puhuu bussissa vanhemmalle, mutta hiljenee heti, jos joku ulkopuolinen kysyy jotain tai osallistuu keskusteluun.
Lapsen käytös vaihtelee tilanteen mukaan
Vanhemman sekä päiväkodin tai koulun aikuisten kuvaukset lapsesta voivat olla hyvin erilaiset. Kotona lapsi voi olla rento ja puhelias. Päiväkodissa, koulussa, harrastuksissa tai sukulaisten luona sama lapsi voi olla jännittynyt, vähäeleinen ja hiljainen. Lapsi saattaa vaikuttaa ilmeettömältä tai jähmettyneeltä.
Lapsen käytös saatetaan virheellisesti tulkita uhmakkuudeksi.
Milloin kyseessä on valikoiva puhumattomuus?
- Puhumattomuus toistuu johdonmukaisesti tietyissä tilanteissa, vaikka lapsi kykenee puhumaan muissa tilanteissa.
- Puhumattomuus on kestänyt yli kuukauden, eivätkä kyseessä ole ensimmäiset viikot päiväkodissa tai koulussa.
- Puhumattomuus ei selity lapsen riittämättömällä kielen osaamisella.
- Lapsella ei ole suuria puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeuksia.
- Laaja-alainen kehityshäiriö ei selitä lapsen puhumisen vaikeutta.