Jiõččhåidd-programm

Seuraavalla videolla (1:29) kuulet, miten mielen hyvinvointia voi ylläpitää omahoito-ohjelman jälkeen.

Toivottavasti saitte hyödyllistä tietoa sekä uusia ideoita ja keinoja ahdistuksen voittamiseen. Sopivalta tuntuvien harjoitusten tekoa kannattaa jatkaa tulevaisuudessakin.  

Salli itsellesi ja lapsellesi myös lepopäiviä, ja suunnittele niitä vaikka ennakkoon. Suunnittele viikkokalenteriinne myös hetkiä liikunnalle ja mielekkäälle toiminnalle. 

Miten toimin, jos tämä ohjelma ei riittänyt? 

Milloin apua kannattaa hakea?  

Apua kannattaa hakea, jos lapsen oireet alkavat häiritä elämää ja rajoittaa lapsen iälle tyypillistä toimintaa. Ahdistuneisuus vaikuttaa tällöin perhe-elämään, kaverisuhteisiin tai koulunkäyntiin. Pitkittyessään ahdistuneisuus voi altistaa myös muille ongelmille. 

Apua kannattaa hakea myös, jos oireet kuormittavat perheen arkea tai koet, että keinosi vanhempana alkavat loppua tai voimavarasi vähentyä. 

Mistä apua voi hakea? 

Mikäli lapsellasi on jo hoitokontakti, kertokaa huolista omalle ammattilaisellenne. 

Mikäli lapsellasi ei ole hoitokontaktia, kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan, kouluterveydenhuoltoon tai perheneuvolaan. Apua perheen arkeen ja hyvinvointiin voi saada myös lapsiperheiden sosiaalipalveluista. Lisätietoa avun hakemisesta löytyy mielenterveyspalvelut-osiosta. 

Pitkittyneet ja toimintakykyä rajoittavat pelko- ja ahdistushäiriöt hoidetaan pääsääntöisesti erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoitoon voi saada lähetteen perusterveydenhuollosta. 

Millaista apu on? 

Lasten ahdistuneisuuden hoito on yksilöllistä. Siihen voi kuulua esimerkiksi ryhmähoitoja, psykoterapiaa ja muita hoitomuotoja. Lääkärin arvion mukaisesti hoidon tukena voidaan tarvittaessa käyttää myös lääkitystä. 

Muita hyödyllisiä omahoito-ohjelmia ja linkkejä