Jieštipšomohjelm
7. Ajatukset ajatuksina
Automaattiset, vakuuttavat ajatukset
Ajattelu on mielen toiminto, joka ohjaa ihmisen toimintaa. Omia ajatuksia ei kuitenkaan välttämättä huomaa, sillä ajattelu tapahtuu varsin automaattisesti. Omia ajatuksia ja tulkintoja pitää myös herkästi totuuksina, sillä ne ovat hyvin uskottavia.
Ajatukset voivat kuitenkin vastata huonosti todellisuutta ja ohjata toimintaa epäedulliseen suuntaan. Kun mieliala on matala, ajattelu muuttuu kielteiseksi. Tulkintoja voi värittää huonommuuden kokemukset ja toivottomuus.
Miten haastaa ajatuksia?
Ajatuksiin suhtautumisessa voi harjoitella joustavuutta
- opettelemalla ajatusten tunnistamista ja huomaamista
- harjoittelemalla nimeämään ajatukset vain ajatuksiksi
- tekemällä havaintoja siitä, vastaavatko ajatukset todellisuutta
- harjoittelemalla ajatuksiin reagoimattomuutta
Lasta on hyvä auttaa oivaltamaan, että
- ajatukset voivat tulla ja mennä omia aikojaan
- ajatukset ovat vain mielen tuotoksia, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa
- ajatusten ei tarvitse ohjata toimintaa, vaan voi itse valita, miten ajatukseen reagoi
Harjoitus a: Ajatusten tunnistaminen
Miksi?
- Opetat lasta tunnistamaan omia ajatuksiaan
- Harjoittelette suhtautumaan ajatuksiin vain ajatuksina, jotka tulevat ja menevät omia aikojaan
Miten?
Ajatuksiin tutustuminen
Harjoitelkaa lapsesi kanssa tunnistamaan ja sanoittamaan ajatuksianne. Kerätkää ylös ja kirjoittakaa listaan aivan kaikenlaisia ajatuksia. Voitte keksiä ajatuksia eri kategorioista, kuten
- ympäristöstä tai toisistanne herääviä ajatuksia
- hauskoja tai jännittäviä ajatuksia
- hullunkurisia ajatuksia
Ajatusten havainnoiminen
Laittakaa sitten silmät kiinni ja kiinnittäkää huomio mieleen nouseviin ajatuksiin. Käyttäkää teille sopivaa mielikuvaa ajatusten havainnoinnin apuna:
- Kuvitelkaa, että ajatukset ovat pilviä, jotka lipuvat tuulen mukana taivaan halki. Kuten pilvet, ajatukset voivat olla joskus myrskyisiä tai leppeitä. Kuitenkin ne tulevat ja menevät tuulen mukana ja lopulta katoavat näkyvistä.
- Kuvitelkaa, että ajatukset ovat lehtiä, jotka lipuvat joen virran mukana. Voitte seurata ajatusten kulkua virrassa, kunnes ne katoavat näkyvistä.
Tehkää harjoitusta hiljaisuudessa muutaman minuutin ajan. Jutelkaa sitten, miltä omien ajatusten seuraaminen tuntui. Oliko helppoa vai vaikeaa tunnistaa ajatuksia? Huomasitteko, kun ajatus tuli näkyviin ja katosi?
Harjoitus b: Ajatustesti
Miksi?
- Opetat lasta arvioimaan, onko ajatus totta vai ei, ja mitä ajatuksen uskomisesta seuraisi
- Opettelette suhtautumaan ajatuksiin vain ajatuksina
- Opettelette olemaan reagoimatta ajatukseen
Miten?
Testatkaa ajatusten vaikutusta. Voitte tehdä harjoituksen ja vastata alla oleviin kysymyksiin käyttäen ensin jotain hullunkurista tai hassua ajatusta. Voitte valita edellisessä harjoituksessa löytämistänne ajatuksista jonkun tai keksiä uuden.
Tehkää sitten harjoitus haitallisella ajatuksella. Lukekaa lapsen kanssa seuraava lista tyypillisistä masentuneisuuteen liittyvistä ajatusvääristymistä. Pyydä lastasi valitsemaan ne kohdat, jos hän tunnistaa samanlaisia ajatuksia itsellään.
Valitkaa jokin lapsen tunnistama haitallinen ajatus ja vastatkaa uudestaan alla oleviin kysymyksiin. Jos ajatusvääristymät eivät tuntuneet tutuilta, voitte tehdä harjoituksen myös jollain muulla haitallisella ajatuksella.
Auta lasta tutkimaan haitallisia ajatuksia ajatustestin avulla aina, kun huomaatte jonkin ajatuksen vääristyneen. Voitte kirjata ajatustestin tuloksia talteen esimerkiksi vihkoon tai puhelimeen. On tavallista, että ajatukset heräävät mieleen uudestaan.
Kysymykset:
Laatikaa tämän jälkeen toimintasuunnitelma tulevaisuuden varalle.
Mitä seuraavan kerran teen, kun huomaan haitallisen ajatuksen?
Huomaa
Lapsi saattaa sanoa hyvin kielteisiä ajatuksia itsestään, kuten kokea olevansa kelpaamaton tai ettei kukaan rakasta häntä. Vanhemman voi olla vaikeaa reagoida tähän.
Sen sijaan, että kiistät lapsen ajatuksen tai vakuutat hänen hyvyyttään, voit todeta esimerkiksi, että on kurjaa, että hänellä on tällainen ajatus.
Auta lasta tutkimaan ajatusta esimerkiksi ajatustestin avulla. Kerro lapselle, minkälaisia ajatuksia sinulla on hänestä ja mitkä asiat tai esimerkit tukevat ajatustasi.