Jieštipšomohjelm
Mitä masennusoireilu on?
Normaalista tunteesta masennukseen
Alakulo ja suru ovat tavallisia tunteita, jotka heräävät, jos joutuu luopumaan itselleen tärkeästä asiasta. Ne auttavat käsittelemään asiaa sekä sopeutumaan menetykseen tai pettymykseen.
Jos alakulo ja suru jatkuvat pitkään, ne voivat muuttua vallitsevaksi mielialaksi. Matala mieliala vaikuttaa arjen toimintakykyyn. Olo on jaksamaton, mieluisien asioiden tekeminen vähenee ja kielteiset ajatukset voimistuvat.
Masennustilalla tarkoitetaan mielenterveyden häiriötä, jossa toistuva tai pitkäkestoinen mielialan lasku haittaa toimintakykyä. Masennustilaan liittyy ajatusten ja tunteiden vääristymistä, toiminnan muutoksia ja kehollisia oireita.
Miten lapsen masennus ilmenee?
Lapsen masennuksessa on samat ydinoireet kuin aikuisten masennuksessa. Niitä ovat alakuloinen mieliala, väsymys ja mielihyvän menetys.
Nämä näkyvät lapsilla
- surumielisyytenä ja ilottomuutena
- tarmon ja toimeliaisuuden puutteena
- vetäytymisenä kaverisuhteista ja muista mielihyvää tuottaneista asioista
On tavallista, että lapsen masennus ilmenee myös
- ärtyisyytenä
- kehollisina oireina
Lapsella voi olla keskittymiskyvyttömyyttä, aggressiivisuutta, uhmakkuutta tai käytösongelmia.
Keholliset oireet voivat olla esimerkiksi unettomuutta, ruokahalun muutoksia, toistuvia kipuja tai pahoinvointia.
Lapsen masennuksen ilmenemismuotoon vaikuttavat lapsen ikä- ja kehitystaso. Pienemmillä lapsilla on tavallista, että masennus tulee esiin käytösoireina sekä kehollisina oireina, joille ei löydy ruumiillista syytä.
Nuoruusiässä masennukselle tyypilliset itsesyytökset, itseluottamuksen väheneminen ja sisäänpäin kääntyminen näkyvät selvemmin.
Masennusta esiintyy alle 13-vuotiailla lapsilla noin 3 %. Masennusoireilu on yleisempää. Kouluikäisillä tytöillä ja pojilla masennusta esiintyy yhtä paljon.
Voiko lapsella olla itsetuhoisuutta?
Myös lapsella voi olla itsetuhoisia ajatuksia ja käyttäytymistä. Lapsen itsetuhoisuuden taustalla voi olla tarve päästä eroon sietämättömästä olosta, ei välttämättä kuolemanhalu.
Lapsi voi päätyä satuttamaan itseään tai ilmaisemaan haluaan kuolla, koska ei osaa toimia toisin.
Lapselta on tärkeää kysyä, onko hänellä itsensä satuttamiseen tai kuolemaan liittyviä ajatuksia tai onko hän yrittänyt satuttaa itseään. Asiasta kysyminen ei lisää lapsen itsetuhoisuutta, vaan voi helpottaa tämän oloa.
Muista
Lapsen itsetuhoisuuteen tai itseä vahingoittavaan käytökseen tulee hakea viipymättä apua.
Apua voi hakea esimerkiksi
- perheneuvolasta
- kouluterveydenhuollosta
Jos tilanne on akuutti, ota yhteyttä päivystykseen!
Liittyykö mielialan laskuun muita häiriöitä?
On tavallista, että masentuneisuutta kokevalla lapsella on myös muita oireita tai häiriöitä. Erityisesti ahdistusoireilu on tavallista.
Kehitykselliset haasteet ja neuropsykiatriset erityispiirteet
Jos lapsella on kehityksellisiä haasteita tai neuropsykiatrisia erityispiirteitä, voi hänelle kasautua kielteisiä elämänkokemuksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi toistuvat ihmissuhdehaasteet, väärinymmärretyksi tulemisen kokemukset tai kielteisen palautteen saaminen.
Nämä voivat altistaa mielialan laskulle ja masennukselle.