Jieštipšomohjelm

Perinnölliset tekijät

Masentuneisuus ei sellaisenaan periydy. Alttius masennusoireille voi periytyä. Perimä vaikuttaa esimerkiksi lapsen temperamenttiin, tunneherkkyyteen ja stressiherkkyyteen.

Lapsen herkkyys

Temperamentiltaan herkkä lapsi voi olla alttiimpi toisten negatiivisille viesteille ja palautteelle. Stressiä herkästi kokeva lapsi voi altistua pitkäaikaiselle stressille, jos hän kokee usein haastavia tilanteita eikä hänen herkkyyttään ymmärretä. Nämä altistavat masennusoireille.

Kaikille synnynnäisesti herkille ei kehity masennusoireita. Kun herkkää lasta tuetaan ja ymmärretään, voi herkkyys kehittyä esimerkiksi taidoksi tunnistaa tarkasti omia ja toisten tunteita ja toimia muut huomioiden.

Lapsen yksilölliset tekijät ja kokemukset

Lapsi on voinut kokea liian haastavia tai negatiivisia kokemuksia. Ne voivat johtaa kielteisten uskomusten ja tunteiden voimistumiseen itsestä, omasta pystyvyydestä ja maailmasta.

• Traumaattiset kokemukset, joissa lapsi on kokenut, ettei ole voinut vaikuttaa tilanteeseen, altistavat masennusoireille. Tällaisia ovat esimerkiksi menetykset, kaltoinkohtelu tai seksuaalinen hyväksikäyttö. 
• Kouluväkivallan kokeminen voi johtaa masentuneisuuteen.
• Lapsen sairaudet tai taitopuutokset voivat altistaa masennusoireille. Esimerkiksi vaikeus suoriutua koulutehtävistä voi kuormittaa ja lisätä mielialan laskun riskiä.

Ympäristön kuormitustekijät

Lapsen sosiaalinen ympäristö vaikuttaa lapsen mielialaoireiluun. Vanhempien jaksaminen ja mahdolliset sairaudet vaikuttavat lapsen ja vanhemman suhteeseen. Se vaikuttaa lapsen mielialaan.

Perhesuhteiden haasteet altistavat masentuneisuudelle. Ystävyyssuhteiden merkitys korostuu lapsen kasvaessa. Niiden haasteet tai puute voi olla yksi kuormitustekijä.

Myös erilaiset elämänmuutokset, kuten muutto, luokan vaihto, vanhempien ero tai perheenjäsenen sairastuminen voivat laskea mielialaa.

Väliaikainen mielialan lasku on luonnollinen reaktio kielteisiin elämäntapahtumiin. Jos kuormittavia elämäntapahtumia on useita tai niiden vaikutus on pitkäkestoinen, riski masennukseen kasvaa.

Suojaavat tekijät

Mielialan laskulta suojaavia tekijöitä voi tunnistaa ja tarvittaessa vahvistaa.

Lapsen ja vanhemman turvallinen kiintymyssuhde on tärkeä pohja lapsen tunne-elämän kehittymiselle. Kun vanhemmalla on riittävästi voimavaroja, on hänen helpompi käyttää suotuisia kasvatuskeinoja ja osallistua aktiivisesti lapsen arkeen. 

Perheen sosiaalinen verkosto ja läheisiltä saatu tuki vahvistavat lapsen ja perheen toimintakykyä.

Myös lapsen yksilölliset taidot voivat osaltaan suojata mielialan laskulta. Tällaisia ovat esimerkiksi hyvät tunnetaidot, sosiaaliset taidot ja ongelmanratkaisutaidot.