Jieštipšomohjelm

Ihminen ei ole nukkuessaan kuin kone, joka on laitettu pois päältä. Uni on aktiivinen tila, jonka aikana elimistö ja aivot korjaavat itseään. Uni pitää ihmisen toimintakykyisenä ja ylläpitää terveyttä. 

Nukkuminen on tärkeä osa muistin ja oppimisen toimintaa. Opittuihin asioihin liittyvät tärkeät hermoyhteydet vahvistuvat unen aikana. Uni ei ole siis ajanhukkaa. 

Yöllinen heräily 

Uni ei ole samanlaista läpi yön vaan koostuu eri vaiheista.  Osa unen vaiheista on syvempiä ja toiset taas kevyempiä.   

Kevyen unen määrä kasvaa yön edetessä. Normaalissa unessa tapahtuu yön aikana myös lyhytkestoisia heräämisiä. Ihminen herää tyypillisesti 2–3 kertaa yön aikana ja nukahtaa uudelleen noin 10 minuutissa.  

Uni muuttuu nuoruusiässä 

Valvominen myöhempään on normaalia 

Nuoruudessa unirytmi siirtyy usein myöhäisemmäksi. Nukahtaminen voi tapahtua myöhemmin kuin ennen. Tämä liittyy normaaliin biologiseen kehitykseen.  

Nuoruusiässä valvominen ei enää väsytä kuten aiemmin. Voi käydä niin, että kaverit, pelaaminen tai muu tekeminen houkuttelevat enemmän kuin nukkumaanmeno. Silloin nukahtaminen voi venyä. 

Vähitellen unihormoni melatoniinia alkaa erittyä verenkiertoon myöhemmin kuin ennen. Liian myöhäinen melatoniinin eritys tekee riittävän ajoissa nukahtamisen vaikeammaksi.  

Unentarve ei vähene 

Jos valvot myöhään, saatat nukkua liian vähän. Unentarve ei kuitenkaan vähene nuoruudessa vaan voi jopa lisääntyä. Unirytmiin on mahdollista vaikuttaa itse niin, että unta saa riittävästi ja on päivisin virkeä. 

Unettomuutta kannattaa hoitaa aina 

Vaikeus saada unta tai heräily öisin ovat tavallinen ongelma. Ne eivät kuitenkaan ole normaali osa nuoruusiän kehitystä. 

Unettomuuteen kannattaakin aina puuttua. On paljon keinoja, joilla voit itse edesauttaa parempaa nukkumista.