Jieštipšomohjelm

Ahminnan psykologisia syitä  

Kaikkia ahminnan syitä ei tunneta tarkkaan. Ahminta on monen erilaisen syyn seuraus. Taustalla saattavat olla esimerkiksi  

• erilaiset stressitekijät 
• kuormittava elämäntilanne 
• traumaattiset tapahtumat 
• tunne-elämän haasteet 
• kielteinen minäkäsitys  
• itsetuntoon liittyvät ongelmat.  

Tiedetään myös, että perinnölliset tekijät voivat lisätä alttiutta sairastua ahmintahäiriöön. 

Ahminnassa ei ole kyse itsekurin puutteesta tai tahdonvoiman heikkoudesta.  

Ahminnan fysiologisia syitä 

Hormonit ja keskushermosto säätelevät kylläisyyden- ja näläntunteita. Niin kutsutut nälkähormonit saavat syömään lisää. Kylläisyyshormonit taas jarruttavat syömistä. Kylläisyyshormonien erittymisessä on yksilöiden välistä vaihtelua.  

Normaalipainoisen suolisto tuottaa syömisen jälkeen runsaasti suolistohormoneja, joiden avulla tieto kylläisyydestä saavuttaa aivot. Ylipainoisilla niitä erittyy vähemmän, joten aivot eivät saa yhtä hyvää signaalia kylläisyydestä. Tästä syystä tulee syötyä enemmän, mikä ylläpitää ja pahentaa lihavuusongelmaa. 

Laihduttaessa suolistohormonien määrä saattaa entisestään vähentyä. Tämä on yksi niistä mekanismeista, joiden avulla elimistö pyrkii estämään laihtumista.  

Laihduttaminen altistaa ahminnalle 

Varsinkin raju laihduttaminen altistaa ahminnalle ja ahmintahäiriölle. 

Koska ahminta usein nostaa painoa, ovat monet ahminnasta kärsivät laihduttaneet hyvin paljon. Yleensä dieettien avulla karistetut kilot tulevat korkojen kanssa takaisin.  

Laihtumisen tavoitteleminen ja voimakas lihomisen pelko johtavat ongelmiin ruokasuhteessa. Ruokavalion rajoittaminen, syömisen säännösteleminen ja laihduttaminen saavat aikaan ristiriidan: mitä enemmän syömistään säännöstelee, sitä suuremmaksi todennäköisyys ahminnalle kasvaa.  

Säästöliekki-ilmiö 

Jos olet laihduttanut usein ja rajusti, on todennäköistä, että kehosi vastustaa painonpudotusta kaikin keinoin. Se takertuu saamaansa energiaan ja pyrkii varastoimaan sitä.  

Keho alkaa toimia niin kutsutusti säästöliekillä ja hidastaa aineenvaihduntaa. Lopulta keho pärjää vähäiselläkin energiamäärällä. Vuorokausittainen energiantarve voi laihduttamisen seurauksena vähentyä useita satoja kilokaloreita. 

Säästöliekin syntyminen oli ennen elintärkeä ominaisuus. Se auttoi selviämään hengissä silloin, kun ruokaa oli niukasti. Vaikka nykyään ruokaa on tarjolla yltäkyllin, uskovat geenimme yhä, että nälänhätä voi uhata koska tahansa. 

Säästöliekin purkaminen 

Ainoa tapa palauttaa säästöliekille joutunut elimistö normaalitilaan on syödä säännöllisesti ja riittävästi. Kun keho saa tarpeeksi ruokaa, ei ruoka enää pyöri jatkuvasti mielessä eivätkä mieliteot kasva kohtuuttomiksi.  

Säännöllisen ja riittävän syömisen myötä ahmintakohtaukset harvenevat. Kehon luonnolliset signaalit nälästä ja kylläisyydestä palaavat pikkuhiljaa. 

Luota kehoosi 

Laihdutuskuureista luopumisessa tarvitaan rohkeutta luottaa omaan kehoon. Tämä vaatii enemmän uskallusta kuin itsekuriin tukeutuminen. Vähitellen kehosi alkaa kertoa sinulle, milloin se todella tarvitsee ruokaa. Näin opit täyttämään kehosi tarpeet.  

Kyse ei ole itsekurin puutteesta 

Syömisten karkaaminen käsistä ei johdu itsekurin puutteesta tai tahdonvoiman heikkoudesta – päinvastoin. Jyrkkä asenne syömisiin ja tiukka kurinalaisuus vain pahentavat ahmintaongelmaa.  

Pysyviin tuloksiin on paljon helpompi päästä kuuntelemalla lempeästi elimistöään kuin piiskaamalla itseään.