Iešdikšunprográmma
TOIMINTAAN VAIKUTTAMINEN
Muista
Tämä ei tarkoita sitä, että lasta tulisi pakottaa tekemään pelottavia asioita tai että häntä altistettaisiin vaaratilanteille.
Miksi pelkojen kohtaaminen auttaa?
Haasteiden kohtaaminen vahvistaa lapsen luottamusta omaan pärjäämiseen pelottavien asioiden äärellä. Vähitellen lapsi kokee pystyvänsä tekemään asioita ahdistuksesta huolimatta. Hän oppii, etteivät pelot välttämättä toteudu.
Asioiden käsitteleminen järjen tasolla ei usein riitä. Jos lapsi jatkaa pelkäämiensä tilanteiden välttelyä, ne eivät muutu helpommiksi. Myöskään tilanteisiin liittyviä huolia ei tule haastettua käytännössä.
Esimerkiksi
-
Lapsi ei mene kavereidensa syntymäpäiville siksi, että pelkää tekevänsä jotain väärin ja muiden nauravan hänelle. Näin hän ei saa mahdollisuutta kokea, että juhlat voisivat mennä hyvin, jolloin huoli virheiden tekemisestä voisi jopa unohtua.
Vanhemman rooli ahdistuksen kesyttämisessä
Vanhemmalla on keskeinen rooli lapsen kannustajana ja käyttäytymisen esimerkin näyttäjänä.
Lapset ovat erittäin taitavia huomaamaan, jos heidän vanhempansa ovat huolissaan jostain. Siksi on tärkeää, että kiinnität huomiota myös siihen, miten itse suhtaudut pelkojen kohtaamiseen ja lastasi huolestuttaviin asioihin.
Omien huolien kanssa selviäminen
Lapsen ahdistuessa myös vanhemman omat tunnesäätelyn taidot ovat koetuksella. Jos huomaat olevasi hyvin huolissasi lapsestasi, sinun kannattaa tutustua eväitä jatkoon -osiosta löytyvään arvioi omia huoliasi -harjoitukseen.
Voit etsiä työkaluja omien tunteidesi kanssa toimimiseen myös aikuisille suunnatusta ahdistuksen omahoito-ohjelmasta.
Muista
Ahdistuksen kesyttämisessä eteneminen tapahtuu suunnitelmallisesti ja lapsen oman sietokyvyn rajoissa.