Iešdikšunprográmma

Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä kokonaisvaltaisemmin tunteet usein tuntuvat ja näkyvät. Keholliset keinot ovat usein toimivia lasten kanssa, sillä ne ovat konkreettisia ja toiminnallisia. Joskus on helpompi tehdä kuin vain ajatella.  

Opeta lapselle kehon viesteistä 

Lapselle on hyvä opettaa, että keho antaa tärkeitä vihjeitä, joita kuuntelemalla voi oppia paljon itsestään.  

Lapset ja aikuisetkin voivat tulkita väärin kehonsa antamia viestejä. Kun on peloissaan tai ahdistunut, voi alkaa sattua vatsaan, tulla hiki tai kylmä tai tuntua karhealta kurkussa. Tällöin voi virheellisesti luulla tulevansa kipeäksi. Todellisuudessa kehon merkit viestivät siitä, että tilanne on kuormittava ja olisi hyvä rauhoittua. 

Lapsen kanssa voi pohtia yhdessä sitä, millaisia tuntemuksia kehossa tuntuu erilaisissa tilanteissa. Mistä tuntemukset voisivat kertoa?  

Miten ahdistus vaikuttaa kehon tuntemuksiin? 

Osa lapsista kokee ahdistusta erityisesti kehollisina tuntemuksina. Keho voi olla ikään kuin koko ajan hälytystilassa. Siitä seuraa fyysisiä oireita, kuten vatsakipua, päänsärkyä, hengitysvaikeutta ja puristusta rintakehässä. 

Lapsi saattaa myös olla herkistynyt tarkkailemaan kehoaan ja sen tuntemuksia. Erilaiset kehon tuntemukset voivat jo itsessään aiheuttaa lapselle ahdistusta. 

Lapsi voi  

• tulkita ne merkiksi siitä, että jokin on vialla, esimerkiksi vakava sairaus puhjennut 
• pelätä niiden näkyvän ulospäin, esimerkiksi punastumisena. 

Näille lapsille on hyötyä siitä, että he 

• saavat tietoa kehon reaktioiden vaarattomuudesta 
• oppivat suuntaamaan huomionsa liiallisesta itsen tarkkailusta muihin asioihin. 

Kehollisten keinojen harjoittelu 

Seuraavien harjoitusten rauhoittumiskeinoista voi olla apua, kun lapsi on ahdistunut tai levoton. Harjoituksista voi olla apua myös nukahtamiseen, varsinkin jos lapsen huolestuneisuus korostuu iltaisin. 

Voitte tutustua kaikkiin harjoituksiin tai valita vain ne, jotka tuntuvat hyödyllisimmiltä. 

Harjoituksia kannattaa ensin tehdä sellaisissa hetkissä, jolloin lapsi ei ole voimakkaan ahdistunut. Tällöin lapsi oppii harjoituksen idean ja pystyy hyödyntämään sitä paremmin myös ahdistavissa tilanteissa.  

Muistakaa, että uusien taitojen oppiminen vaatii useita toistoja!