Skip to main content

Iešdikšunprográmma

Mitä ahdistus on?

Ihmiset saattavat puhua ahdistuksesta monella eri nimellä. Esimerkiksi jännitys, huoli, pelko, murehtiminen, stressi, paniikki ja hermostuneisuus ovat kaikki sanoja, joilla voidaan viitata ahdistukseen.

Ahdistus on normaaliin elämään kuuluva tunne aivan kuten vaikkapa riemu, häpeä tai kiukku. Kaikki ovat joskus ahdistuneita.  

Miten pelko liittyy ahdistukseen? 

Tässä omahoito-ohjelmassa puhutaan ahdistuksen lisäksi paljon peloista. Tämä johtuu siitä, että ahdistuksen taustalla on yleensä pelko jostain asiasta. Kun pelon kohde tunnistetaan, tulee myös ahdistuksentunne yleensä paremmin ymmärretyksi. 

Miksi ahdistus on olemassa? 

Ahdistuksella, kuten muillakin tunteilla, on tärkeä ja sopeutumista edistävä tarkoitus. Ahdistuksen tehtävä on auttaa selviytymään haastavissa tilanteissa ja suojella vaaroilta. Jos ei ahdistuisi mistään, saattaisi toimia itselle tai muille vaarallisilla tavoilla. 

Elämässä tulee vastaan monia tilanteita, joissa on tarkoituksenmukaista ja järkevää reagoida ahdistumalla. Esimerkiksi  

  • äkillisessä tilanteessa säikähtäminen 
  • vakavasta vaaratilanteesta kuuleminen 
  • tärkeät koe- ja esiintymistilanteet 
  • ristiriidat itselle tärkeissä ihmissuhteissa 

Miten ahdistus ilmenee? 

Ahdistus ilmenee kehossa, ajatuksissa ja toiminnassa. 

Kehon tuntemukset

Ajatukset

Toiminta

Kehon tuntemukset

Ahdistavassa tilanteessa keho valmistautuu kohtaamaan vaaran. Keho valmistautuu suojautumaan taistelemalla, pakenemalla, jähmettymällä tai lamaantumalla. 

Tällöin hengitys voi nopeutua tai tuntua työläältä. Sydämensyke voi nousta ja vatsassa tuntua siltä kuin siellä olisi perhosia. 

Fyysinen jännittyneisyys, kiputilat ja vaarallisiksi tulkitut kehon tuntemukset ovat tyypillisiä ahdistusoireita. 

Ajatukset 

Ahdistuneena tarkkaavaisuus suuntautuu mahdollisiin uhkiin. Usein myös omia reaktioita tulkitaan korostuneesti. Mielessä voi pyöriä pelko siitä, että jotain pahaa tulee tapahtumaan ja siitä on mahdotonta selvitä.  

Toiminta 

Ahdistusta herättäviä tilanteita halutaan usein välttää, joskus raivokkaastikin. Erilaiset turvakeinot ovat tavallisia. Näitä voivat olla esimerkiksi katsekontaktin välttäminen, hiljaa puhuminen ja turvaesineen mukana kantaminen. 

Ahdistus voi aiheuttaa myös asioiden tarkistelua ja varmistelua.