Iešdikšunprográmma

Lapselle voi aiheutua syömisen pelkoa mistä tahansa syömiseen liittyvästä ikävästä kokemuksesta. Kokemus voi olla aiemmin tapahtunut tai meneillään oleva.

Mistä pelko syntyy?

Lapsi saattaa vältellä syömistä ikäviin kokemuksiin liittyneen kivun tai epämiellyttävän tunteen takia.

Lapsi on saattanut esimerkiksi vetää ruokaa vahingossa henkeen ja pelätä tukehtuvansa. Lapsella voi olla kipuja aiheuttavia ruoansulatuskanavan sairauksia. Hän on voinut myös kokea kivuliaita hoitotoimenpiteitä.

Pakottaminen ja painostaminen

Kun vanhempi on huolissaan lapsensa ruokailusta, pyrkii hän usein syöttämään lapselle riittävästi ruokaa keinolla millä hyvänsä. Lapsi saattaa kokea tilanteissa pakottavuutta tai tunnetta siitä, että häntä syötetään väkisin. Nämä tunteet voivat saada lapsen pelkäämään syömistä.

Miten pelon voi selättää?

Syömisen pelko on ainoa syömisongelma, jonka yhteydessä ei tarvitse miettiä nälän- ja kylläisyydentunteen tunnistamisen harjoittelua. Ruokailutilanteissa voi käyttää mitä tahansa keinoa, joka vähentää lapsen kokemaa ahdistusta ja pelkoa.

Helpota tilannetta

Kaikki keinot, joiden avulla lapsi pystyy jälleen syömään ja kokemaan ruokailutilanteet turvallisina ja mukavina, ovat sallittuja. Taustalla olevat mahdolliset sairaudet ja kipua tuottavat tilat tulee hoitaa. Tarvittaessa käytetään kipulääkitystä.

Viihdytä ja rauhoita

Huomion voi viedä pois varsinaisesta syömisestä muun muassa erilaisten viihdykkeiden tai mieliruokien avulla. Joskus ruokailuympäristön tai ruokailuvälineen vaihto auttaa. Myös jokin mukava leikki ennen ruokailua voi auttaa rentouttamaan tunnelmaa.

Hyppää uuteen tai palaa aiempaan vaiheeseen

Joskus apua voi olla siitä, että siirtyy tavallista aikaisemmin seuraavaan syömisen kehitysvaiheeseen. Tällainen voi olla esimerkiksi siirtymä syöttämisestä itsenäiseen syömiseen.

Joskus taas voi auttaa, jos palaa takaisin aikaisempaan kehitysvaiheeseen, kuten ruokailuvälineiden käytöstä takaisin sormiruokailuun.