Программа самопомощи
1. Tunnemittari
Tunteet haltuun
Lapsen on hyvä oppia, että kaikki tunteet ovat arvokkaita ja niillä on jokin tehtävä. Myös pelko ja ahdistus ovat tärkeitä tunteita.
Lapsen kanssa on hyvä tutustua kaikenlaisiin tunteisiin ja niiden vaihteluun. Tunnesanoja voi käyttää luontevasti arjessa. Sanoittakaa omia tunteitanne ja arvailkaa muiden tunteita.
Näin tuet lastasi tunnetaitojen harjoittelussa ja näytät, että tunteet ovat osa elämää.
Miltä tunteet tuntuvat?
Pelkoon ja ahdistukseen voi tutustua esimerkiksi miettimällä, miltä ne voisivat näyttää ja minkä hajuisia, makuisia tai värisiä ne voisivat olla. Tunteita voi opetella tunnistamaan myös keskustelemalla siitä, missä kehon osassa ne tuntuvat ja mitä kehossa silloin tapahtuu.
Miten tunteen voimakkuus vaihtelee?
Lapselle on myös tärkeää opettaa, että tunteet eivät tunnu aina yhtä voimakkailta. Ahdistus ei aina olekaan niin voimakasta, että olisi vaikeaa olla. Jotkut asiat voivat pelottaa vain vähän. Voimakkainkaan tunne ei myöskään kestä ikuisesti. Tämä voi olla lapselle helpottava huomio.
Tunnemittari avuksi
Videolla (2:16) näet, miten tunnemittaria voi käyttää apuna tunteen voimakkuuden arvioinnissa.
Harjoitus: Tunnemittari
Tavoite
Lapsi oppii tunnistamaan tunteitaan ja niiden voimakkuuden vaihtelua tunnemittarin avulla.
Tunnemittari voi olla myös mainio kommunikoinnin väline. Säännöllisessä käytössä se antaa vanhemmalle arvokasta tietoa siitä, kuinka paljon mitkäkin asiat lasta pelottavat ja miten eriasteinen ahdistus vaikuttaa.
Ohje
Ota lapsesi kanssa käyttöön tunnemittari. Sen avulla voitte arvioida, kuinka voimakkaita tunteita tilanteet lapsessa herättävät.
Käyttäkää tunnemittaria päivittäin. Voitte käyttää sitä missä tahansa tilanteessa.
Tunnemittarin käyttö arjessa
Kun lapsi on ymmärtänyt tunnemittarin idean, voitte alkaa harjoitella sen käyttöä arjessa. Kysy lapseltasi säännöllisesti, kuinka voimakas tunne jossakin tilanteessa on tai oli. Mieluiten tätä kannattaa tehdä päivittäin.
Tunnemittaria kannattaa hyödyntää erityisesti tilanteissa, joissa
- huomaat lapsesi olevan jonkin tunteen vallassa
- tiedät lapsesi jännittävän jotain asiaa jo etukäteen
- olet epävarma siitä, kuinka voimakkaasti lapsi jonkin tilanteen kokee.
Halutessanne voitte arvioimissanne tilanteissa kirjata ylös esimerkiksi vihkoon tai puhelimeen tunnemittarin lukemia. Tällöin opitte nopeammin huomaamaan, millaiset asiat yleensä vaikuttavat lapsen tunteiden voimakkuuteen.
Tunnemittarin teko ja harjoittelu
1. Askarrelkaa yhdessä tunnemittari paperille tai pahville. Valmis tunnemittari löytyy myös harjoituksen lopusta tulostettavana pdf:nä.
Tunnemittarin asteikko voi olla esimerkiksi 0–10, jossa
0 = lapsi ei koe lainkaan kyseistä tunnetta
10 = lapsi kokee tunnetta äärimmäisen voimakkaasti
Pienillä lapsilla asteikko voi olla suppeampi, esimerkiksi 0–5.
Asteikon visualisointi esimerkiksi hymynaamoilla voi helpottaa lasta tunteen arvioinnissa.
2. Keskustele lapsesi kanssa siitä, mitä minkäkin asteinen tunne hänelle tarkoittaa.
- Miltä lapsesta tuntuu silloin, kun tunnetta on vain vähän, esimerkiksi 2 tai 3 verran?
- Mistä tunteen voimistumisen huomaa? Miltä tuntuu silloin kehossa tai mielessä?
- Kuinka voimakkaan tunteen kanssa lapsi kokee pystyvänsä vielä toimimaan? Milloin tarvitaan aikuisen apua?
3. Tämän jälkeen voitte pohtia, kuinka voimakasta tunnetta erilaiset tilanteet lapsessa herättävät.
Nimetkää ensin tunne, jota arvioitte. Voitte miettiä tilanteita, joissa lapsi on lähiaikoina ollut tai joita on odotettavissa pian.
Tarvittaessa voit käyttää ideoinnissa apuna alla olevia esimerkkejä.
Kuinka paljon tunnemittarisi lukema olisi, jos
- meille tulisi kylään vieraita, joita et etukäteen tunne?
- sinun pitäisi mennä kouluun ilman, että tietäisit etukäteen, mitä koulupäivän aikana tapahtuu?
- olisimme aloittamassa elokuvan katsomista?
- menisit yökylään kaverille tai mummille?
- paras ystäväsi tulisi pyytämään sinua ulos?
- olisit unohtanut koulukirjasi kotiin ja sinun pitäisi kertoa siitä opettajalle?
Voit myös kertoa lapselle, kuinka paljon oma tunnemittarilukemasi näissä tilanteissa olisi. Lapsen on hyvä kuulla, että myös aikuiset kokevat joskus jännitystä ja pelkoa.