Siirry pääsisältöön

Uupumuksen oireet

Uupumus koskettaa kaikkia elämänalueita. Uupuminen vaikuttaa kehoon ja mieleen sekä toimintaan työssä ja muussa elämässä. Tältä sivulta voit lukea, millaisia oireita ​​uupumukseen liittyy.

Jos sinulla on uupumusoireita, on hyvä käydä lääkärillä selvittämässä, onko uupumuksen taustalla jotain muutakin kuin ylikuormitus.

Uupumuksen ensimmäiset merkit

Alkavan ylikuormittumisen ja uupumuksen voit huomata esimerkiksi näistä merkeistä:

  • Unohtelet asioita ja sinun on vaikea keskittyä.
  • Välttelet puhelimeen vastaamista etkä jaksa avata saamiasi viestejä.
  • Tehtävät kasvavat mielessäsi ja aloittaminen on vaikeaa.
  • Voimia riittää vain työhön, harrastukset ja ihmissuhteet kärsivät.
  • Mikään ei kiinnosta, innosta tai tuota iloa.
  • Huomaat suhtautuvasi muihin ihmisiin ja asioihin kylmemmin kuin ennen.
  • Et jaksa ottaa yhteyttä ystäviin tai sukulaisiin.
  • Heräilet öisin, ja sinun on vaikea nukahtaa uudelleen.
  • Töihin lähteminen tuntuu jatkuvasti vastenmieliseltä.

Uupumuksen pääoireet

Työuupumuksen oireita voi kuvata seuraavien neljän pääoireen kautta. Oireet ovat hyvin samankaltaisia myös silloin, kun uupumuksen taustalla on pitkäkestoinen ylikuormitus ja puutteellinen palautuminen muilla elämänalueilla.

Krooninen tai uupumisasteinen väsymys

Väsymys ei helpotu lepäämällä. Pahimmillaan olet väsynyt heräämisestä asti. Viikonloppu ja joissain tapauksissa pitkä kesälomakaan ei tunnu riittävän palautumiseen.

Kognitiivisen hallinnan häiriöt

Kognitiivisen hallinnan häiriöt ovat pulmia muistissa, keskittymisessä, ajattelussa ja päätöksenteossa. Aivojen käyttö on lievästikin uupuneena tehotonta ja väsyttävää.

Ajan ottaminen levolle ja palautumiselle on enemmän avuksi kuin väsyneenä eteenpäin puskeminen. Tämän muistaminen voi olla vaikeaa uupumuksen edettyä pidemmälle.

Tunteiden hallinnan häiriöt

Liikakuormitus vaikeuttaa tunteiden säätelyä. Se näkyy erityisesti herkkyytenä negatiivisille viesteille. 

Pidemmälle edetessään uupumus voi näkyä myös tunteiden katoamisena ja viileytenä tai etäisyyden tunteena ihmissuhteissa.

Henkinen vetäytyminen

Henkinen vetäytyminen näkyy sekä ihmissuhteissa että suhteessa työhön. Uupuessaan moni kokee ihmissuhteet kuormittaviksi ja pyrkii säätelemään kuormittumistaan ottamalla etäisyyttä. Suhtautuminen muihin ihmisiin voi muuttua kylmäksi ja jopa vihamieliseksi.

Henkinen vetäytyminen on osatekijänä myös kyynistymisessä ja sitä usein seuraavassa itsetunnon laskussa. Kun yritykset muuttaa omaa tilannetta epäonnistuvat toistuvasti, tulkitaan sen usein johtuvan omista puutteista. Kielteinen sisäinen puhe johtaa ajan mittaan itsetunnon murenemiseen.

Muita yleisiä uupumuksen oireita

Uupumukseen liittyy usein myös seuraavia sivuoireita. 

Masentuneisuus

Masennus on eri asia kuin uupumus, vaikka molemmissa esiintyy samankaltaisia oireita. Masennus voi esiintyä yhtä aikaa uupumuksen kanssa.

Masentuneena ponnistelu voi johtaa uupumukseen. Uupumus voi myös pitkittyessään laukaista masennuksen.

Psykologinen pahoinvointi

Uupunut ei voi henkisesti hyvin. Elimistön kuormittuneisuus kasvattaa ahdistuneisuutta, joka voi johtaa paniikkikohtauksiin asti. Fysiologiset oireet voivat herättää pelkoa vakavasta sairaudesta.

Mahdollinen ihmissuhteiden heikentyminen ja niissä ilmenevät konfliktit voivat vähentää läheisten tukea.

Fysiologiset oireet

Stressi madaltaa elimistön reagointikynnystä ja voimistaa jo syntyneiden sairauksien oireita.

Koska uupumuksen taustalla vaikuttaa yliherkistyminen kaikelle, mikä voisi olla uhkaavaa tai vaativaa, ovat erityisesti hälytysreaktioon osallistuvat sydän ja verisuonet kovilla. Immuunipuolustus heikkenee ja flunssat usein pitkittyvät.

Stressihormonien eritys kadottaa normaalin vuorokausivaihtelunsa, mikä haittaa unta. Unihäiriöt ovatkin yksi tavallisimmista uupumuksen oireista.

Toiminnalliset oireet

Toiminnallisilla oireilla tarkoitetaan oireita, joiden alkuperä on psyykkisessä kuormittumisessa. Ne kuitenkin ilmenevät erilaisina kehollisina pulmina, kuten kipuna, ihottumana tai muuna oireena, jolle ei löydy muuta selittävää syytä.

Toiminnallisia oireita voidaan kutsua pitkittyneiksi kehon oireiksi. Oireet ovat todellisia, vaikka niiden taustalla ei olisi selittävää sairautta.

Uupumuksen yhteydessä myös tällainen mielen ja kehon reagointi on tavallista.

Rentoutumisen ja rauhoittumisen harjoittelu on avuksi

Voit aloittaa kehosi ja mielesi toiminnan tasapainottamisen alla olevalla turvallisuudentunnettasi vahvistavalla harjoituksella.

Tee harjoitus mieluiten joka päivä, tarvittaessa useamminkin.

Harjoitus: Asetu lattian kannatteluun

Pidä varalla makuualusta, kevyt peitto ja pari pientä tyynyä. Jos painon tunne rauhoittaa sinua, varaa käsille myös painavampi peite.

Kun huomaat olosi muuttuvan väsyneeksi tai levottomaksi, laskeudu lattialle makaamaan. 
Laita tyyny niskasi alle ja toinen tarvittaessa polvitaipeiden kohdalle. Vedä peitto päällesi.

Sulje silmät kevyesti ja tunne, miten koko painosi lepää alustalla. Kokeile, auttaisiko lisäpaino esimerkiksi jalkojen päällä rauhoittumistasi.

Hengittele rauhallisesti. Sinun ei tarvitse ajatella mitään erityistä. Jos haluat, voit kuunnella rauhallista musiikkia, mutta yhtä hyvin voit olla hiljaisuudessa tai hymistä hiljaa itseksesi.

Jos olet kovin väsynyt ja nukahdat helposti päiväaikaan, laita kello herättämään viimeistään puolen tunnin kuluttua.

Tätä pidemmät päiväunet voivat haitata unensaantiasi illalla.

Lisää harjoituksia löydät esimerkiksi uupumuksen omahoito-ohjelmasta ja mielen hyvinvoinnin omahoito-ohjelmasta.

Mitä voin itse tehdä?

Omahoito-ohjelma itsenäiseen työskentelyyn  

Uupumuksen omahoito-ohjelmasta saat tietoa uupumuksesta sekä harjoituksia, jotka auttavat sinua toipumaan ja käynnistämään muutoksia, joiden avulla ehkäiset uupumisen pahenemisen tai uusimisen.  Voit käydä omahoidon läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa.

Voit käyttää omahoito-ohjelmaa  

  • itsenäisesti  
  • odotellessasi muuta hoitoa  
  • muun hoidon tukena  
  • muun hoidon jo loputtua  

Kerro olostasi  

Moni kertoo olonsa helpottuneen, kun on kertonut oireistaan läheisilleen. Vaikka asian puheeksi ottaminen tuntuisikin vaikealta ja turhalta, kannattaa pahasta olosta puhua turvalliselle aikuiselle tai hyvälle ystävälle. Kun kertoo tilanteestaan, ei ole enää yksin vaikean tilanteen kanssa. Tällöin omat ajatukset ja tunteet usein myös selkiytyvät. 

Läheisesi ovat saattaneet myös huomata oireesi. Keskustelemalla voit saada yllättävänkin paljon tukea ja ymmärrystä toipumiseesi.  

Muut ihmiset tukena 

Jos läheisille puhuminen ei ole mahdollista, voit hakeutua juttelemaan vertaisten kanssa. Vertaistukea on saatavilla ryhmässä ja kahden kesken. Keskustella voi sekä kasvotusten että verkossa. On olemassa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamaa vertaistoimintaa.  

Pidä huoli itsestäsi 

Arjen sujuvuudella on vahva yhteys mielen hyvinvointiin. 

Kun koet voivasi hyvin, sujuu arki ilman suuria ponnisteluita. Toisaalta mielekkäät arjen rutiinit ja säännöllinen vuorokausirytmi edistävät terveyttä. 

Voit vaikuttaa omaan hyvinvointiisi hyvin yksinkertaisilla, päivittäisillä asioilla. Liikunta, mielihyvä ja uni ovat arjen peruspalikoita. Toisen ihmisen läsnäolo ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. Päivittäisen ravinnon laadulla on myös suuri merkitys mielialaan. 

Milloin ja mistä apua?

Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. Sinun ei tarvitse tietää itse, kärsitkö uupumuksesta.

Ammattilaisen apu 

Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn. 

Apua voi hakea esimerkiksi 

  • terveyskeskuksesta
  • koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta
  • työterveyshuollosta

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.

Nettiterapiat

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen

Sinua saattaa kiinnostaa myös