Työstressi ja työssä uupuminen

Stressi ja uupuminen työelämässä voi näyttäytyä monin eri tavoin.

Mistä uupuminen voi johtua?

• suuri työmäärä 
• huonot vaikutusmahdollisuudet oman työn sisältöön ja olosuhteisiin 
• puutteet työn palkitsevuudessa 
• sosiaalisen tuen puute työssä 
• epäoikeudenmukainen kohtelu 

Ongelmat henkilökohtaisessa elämässä lisäävät riskiä työstressiin ja uupumiseen.  

Mitkä ovat uupumisen oireita ja ilmenemismuotoja?

• Fyysinen väsymys. Työntekijä tuntee itsensä jatkuvasti väsyneeksi eikä palaudu edes viikonlopun tai vapaapäivän jälkeen. 
• Negatiivisiksi koetut tunteet, kuten ärtyneisyys, huolehtineisuus ja turhautuneisuus voivat olla jatkuvia. 
• Motivaation puute, tehokkuuden lasku ja keskittymisvaikeudet työssä. 
• Tunteet siitä, ettei työllä ole merkitystä tai arvoa, tai halu eristäytyä työtovereista. 
• Vaikeudet nukahtaa, katkonainen uni tai varhainen herääminen. 
• Sairastelun lisääntyminen. Esimerkiksi päänsäryt, vatsavaivat, flunssaoireet, tuki- ja liikuntaelinoireet, sydän- ja verenkiertoelimistön oireet, ahdistus ja masennus. 

Mitä työntekijä voi tehdä?

• Havainnoi omaa hyvinvointiasi sekä psyykkisiä ja fyysisiä oireitasi.
• Puhu esihenkilölle, työsuojeluvaltuutetulle tai henkilöstöasiantuntijalle: Jos tunnet olosi uupuneeksi tai työyhteisösi on epäoikeudenmukainen, on tärkeää keskustella esihenkilön tai henkilöstöhallinnon kanssa. Esihenkilön tuki on tärkeää stressin rajaamisessa ja uupumisen estämisessä.  
• Pyri tasapainottamaan työ- ja vapaa-aika. Ylitöiden välttäminen ja tauot päivän aikana voivat auttaa palautumaan työstä. 
• Harjoittele stressinhallintaa. Erilaiset rentoutumistekniikat, luonto ja liikunta voivat auttaa hallitsemaan stressiä ja uupumusta. 
• Hae apua: Työterveyshuollon tai muun terveydenhuollon ammattilaiset voivat tarjota tukea ja keinoja hallita stressiä ja uupumusta. 
• Keskustele muiden samassa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa vertaistuen saamiseksi. 
• Mieti työsi merkitystä. Onko työsi linjassa arvojesi ja tavoitteidesi kanssa? Joskus uudelleenarviointi ja muutokset työssä voivat olla tarpeen. 
• Pidä huolta itsestäsi. Ruokavalio, riittävä uni, liikunta, luonto ja kulttuuriharrastukset sekä sosiaaliset kontaktit tukevat hyvinvointia.

Työntekijän stressi ja uupuminen voivat näyttäytyä esihenkilölle useilla eri tavoilla. 

Mistä työntekijän stressin ja uupumisen voi huomata?

• Työntekijän tai tiimin suorituskyky heikkenee, tai työn jälki ei ole enää samalla tasolla kuin aikaisemmin. 
• Työntekijä sairastuu useammin tai ottaa enemmän vapaapäiviä. 
• Työntekijästä tulee ärtyisä ja vetäytyvä, tai hänellä on muita merkkejä tunneilmaisun ongelmista. 
• Työntekijä ei osallistu enää aktiivisesti tiimin toimintaan, palavereihin tai muuhun yhteistoimintaan. 
• Työntekijä kertoo toistuvasti väsymyksestä. 
• Työntekijä voi ilmaista negatiivisia tai kyynisiä ajatuksia työstään, työkavereistaan tai organisaatiosta. 

Miten esihenkilön tulee toimia?

Jos huolestut

• Jos huomaat työntekijässä uupumuksen merkkejä, ota asia puheeksi. 
• Mieti työtaakkaa. Onko työntekijän työmäärä realistinen? Onko työntekijällä epäsuhtaa työn vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien välillä? Onko tehtäviä syytä laittaa tärkeysjärjestykseen tai siirtää muille? 
• Keskustele työntekijän kanssa tilanteesta ja kerro huolestasi. Pohtikaa yhdessä työpaikan tukikeinoja. Esimerkiksi joustava työaika tai mahdollisuus etätyöhön voi helpottaa kuormitusta. Toisaalta tukeva ja läsnä oleva työyhteisö työpaikalla voi auttaa työntekijöitä hallitsemaan stressiä ja uupumusta.
• Ohjaa työntekijä tarvittaessa työterveyshuoltoon. 

Muista yleisesti

• Työntekijöiden hyvinvoinnin tulisi olla organisaation prioriteetti. Näytä sanoilla ja teoilla, että olet sitoutunut heidän hyvinvointiinsa. Järjestä tarvittaessa tukea työterveyshuollon kautta.  
• Huomioi oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu työpaikalla. Päätöksenteon oikeudenmukaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa työntekijöiden kuulluksi tuleminen, johdonmukaiset ja tasa-arvoiset päätökset sekä mahdollisuus korjata jo tehtyjä päätöksiä.
• Varmista, että työntekijät pitävät riittävästi taukoja, ja että heillä on mahdollisuus palautua.
• Varmista, että työntekijöiden ja työn määrä ovat oikeassa suhteessa toisiinsa. 
• Varmista, että työntekijöillä on tarvittavat välineet ja osaaminen tehtävien suorittamiseksi. 

Työterveydenhuollon ammattilaisen, kuten lääkärin, psykologin tai työterveyshoitajan näkökulmasta työntekijän uupuminen voi näkyä fyysisinä, psyykkisinä tai sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvinä oireina.

Mitkä ovat merkkejä uupumisesta?

• Fyysiset oireet: Kuten univaikeudet, päänsäryt, ruoansulatusongelmat, kohonnut verenpaine tai muut stressiin liittyvät sairaudet. 
• Psykologiset oireet: Masennus, ahdistus, tunne-elämän epävakaus tai kognitiiviset ongelmat kuten keskittymisvaikeudet. 
• Käyttäytymismuutokset: Päihteiden lisääntynyt käyttö, vetäytyminen sosiaalisista tilanteista tai muutoksia vuorovaikutuksessa. 
• Työhön liittyvät huomiot: Tunne siitä, ettei pysty selviytymään työstään, työn merkityksen katoaminen tai tyytymättömyys työolosuhteisiin. 

Miten työterveydenhuollon tulee toimia?

• Tee tarvittaessa perusteellinen kartoitus. Arvioi työntekijän fyysinen ja psyykkinen terveys, työolosuhteet sekä mahdolliset muut stressin lähteet. 
• Anna tietoa uupumuksen oireista, seurauksista ja hoitomahdollisuuksista sekä esihenkilöille että työntekijöille. 
• Ohjaa työntekijä tarvittaessa asianmukaiseen hoitoon, kuten terapiaan tai muihin hoitomuotoihin. 
• Voit ehdottaa muutoksia työolosuhteisiin tai ergonomiaan esimerkiksi työterveysneuvottelun yhteydessä.
• Voit olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toimenpiteitä, jotka edistävät työyhteisön hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät uupumusta.