Omahoito-ohjelma

Vanhempi voi miettiä yhdessä kouluikäisen kanssa, mistä kuormittavista asioista voisi luopua ja mitkä lapselle tärkeät asiat on hyvä säilyttää elämässä.  

Jos lapsella on mielialaoireita tai pakko-oireita, joita stressi pahentaa, voi esimerkiksi harrastusmenojen karsiminen joskus olla tarpeen. Toisaalta tekemisiin ja harrastuksiin osallistuminen on usein tärkeä voimavara. 

Turvallinen arki suojaa mielenterveyttä. Pelko kotona, päivähoidossa tai koulussa tai muussa ympäristössä kuormittaa lapsen tai nuoren vointia. Lapsi tarvitsee turvallisia aikuisia ja säännöllistä arkirytmiä ympärilleen.  

Ennakoitavuus arjessa on lapselle tärkeää ja turvallista. Tuttu arkirytmi sekä tutut askareet ja ihmiset lisäävät turvallisuuden- ja pysyvyydentunnetta.  

Kaikkein tärkeintä on turvallisen aikuisen läsnäolo ja läheisyys. Turvallinen aikuinen asettaa lapselle rajoja sekä vastaa lapsen tarpeisiin.  

Riittämätön uni on merkittävä kuormittava tekijä. Varmista, että lapsesi saa rentoutua ja levätä. 

Lapsen ja nuoren kehittyvät aivot tarvitsevat unta rakentuakseen. Unen aikana aivot ja elimistö latautuvat sekä elpyvät rasituksesta.  

Lapsen unta tukevat 

• Rauhallinen nukkumisympäristö 
• vuorokaudenaikaa myötäilevät valaistuksen vaihtelut 
• säännöllinen päivärytmi 
• toistuvat iltarutiinit 
• median käytön ja rasittavan liikunnan rajaaminen iltaisin 

 Vuorokausirytmiä voi tarvittaessa korjata asteittain.  

Liikunta vaikuttaa hyvinvointiin monipuolisesti. Liikunta vaikuttaa myönteisesti unenlaatuun, lievittää jännittyneisyyttä sekä voi antaa onnistumisen ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia.  

Kaikenlaiset liikettä sisältävät arjen toimet ja aktiivisuus ovat liikuntaa. Tärkeintä on, että lapsi tai nuori nauttii liikettä sisältävästä puuhastaan.  

Vanhempi voi tarvittaessa madaltaa lapsen tai nuoren kynnystä lähteä liikkeelle esimerkiksi lähtemällä itse seuraksi tai tarjoamalla kyydin harrastuspaikkaan.  

Säännöllinen ja tarpeeksi monipuolinen ruokavalio on yksi perusta lapsen ja nuoren vireydelle ja hyvinvoinnille. Säännöllinen ruokailurytmi ja ruoka-ajat tuovat lapselle turvallisuudentunnetta ja ehkäisevät syömisongelmia.  

Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuista syömiseen tueksi ja arjen malliksi. 

Sosiaaliset suhteet vaikuttavat merkittävästi psyykkiseen vointiin. Kaverisuhteet ja turvalliset aikuiset voivat toimia lapsen ja nuoren mielenterveyttä suojaavina tekijöinä sekä auttaa selviytymään vaikeuksista.  

Päivähoito tai koulu on lapsille tai nuorille keskeinen kasvuympäristö. Päiväkoti- tai kouluyhteisöön kuuluminen vahvistaa hyvinvointia. Oppiminen lisää luottamusta omiin taitoihin sekä vahvistaa kykyä selviytyä haasteista.  

Myönteiset suhteet ikätovereihin ja päivähoidon tai koulun henkilökuntaan ovat tärkeitä. Ne tukevat erityisesti oireilevien lasten ja nuorten hyvinvointia.  

Digilaitteiden liiallinen käyttö ja haitalliset sisällöt kuormittavat psyykkistä vointia. Käyttö on liiallista, jos laitteet hallitsevat lapsen arkea tai vaikuttavat haitallisesti vireys- tai tunnetilaan.  

Vanhempi voi edistää digilaitteiden sopivaa käyttöä lisäämällä perheen muuta yhteistä tekemistä ja näyttämällä esimerkkiä.