Sain ADHD-diagnoosin

ADHD:n oireet

• ADHD on oireyhtymä, jonka ydinoireita ovat tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet, yliaktiivisuus ja/tai impulsiivisuus. Oireet ilmenevät yksilöllisesti.
• Oireet aiheuttavat haittaa useilla elämän alueilla, kuten koulussa, töissä ja ihmissuhteissa.
• Keskittymiskyky ei puutu kokonaan. Keskittyminen voi onnistua erittäin hyvin, jos asia on kiinnostava. Jos ei ole, keskittyminen voi olla hyvin vaikeaa. Myös ajankulun arvioiminen ja aikatauluissa pysyminen voi olla vaikeaa.

Mikä on ADD?

• Ennen ADHD ja ADD eroteltiin toisistaan. Jälkimmäisellä tarkoitettiin ADHD:ta ilman yliaktiivisuusoireita. Kyseessä on saman häiriön eri ilmenemismuodot.

Onko kyseessä ADHD?

• ADHD alkaa aina lapsuudessa. Oireet voivat lievittyä jonkin verran iän myötä.
• Noin 2,5–5 % aikuisista on ADHD.
• Keskittymisvaikeudet ovat tavallisia. Ne voivat johtua esimerkiksi sairauksista, stressistä tai päihteistä.

Aivojen toiminta

• Tieto kulkee aivoissa hermosolujen välillä kemiallisesti, välittäjäaine-nimisten molekyylien avulla.
• Nykytiedon mukaan ADHD:ssa on tietyillä aivoalueilla liian vähän dopamiini- ja noradrenaliini-välittäjäaineita.
• Tämä välittäjäaineiden epätasapaino aiheuttaa ADHD:n oireita ja keskushermoston kuormittumisherkkyyttä.

Ympäristö

• Elinympäristö vaikuttaa aivoihin ja aivot ympäristöön. Molemmat vaikuttavat toisiinsa yhtä aikaa.
• Ympäristön vaatimukset, kuormitustekijät, stressi ja muut ihmiset vaikuttavat henkilön kokemusmaailmaan ja tämän aivojen kemialliseen tasapainoon.
• Aivojen tasapainotila vaikuttaa henkilön kokemuksiin, mielialaan, oireisiin ja toimintakykyyn.
• Eri hetkellä ja eri ympäristössä oireet voivat olla lievempiä tai voimakkaampia.

Muista

• ADHD ei ole kenenkään syytä. Se ei liity älykkyyteen eikä ole laiskuutta.
• Välittäjäaineiden epätasapainoa ei voi korjata tahdonvoimalla, mutta siihen voi vaikuttaa elämäntavoilla.
• Riittävä uni, aktiivisuus, liikunta, ravinto ja stressin sekä päihteiden välttäminen on avuksi. Pienistäkin muutoksista voi olla suuri hyöty.
• Koska aivojen toimintaan ja ympäristöön voi vaikuttaa vain rajallisesti, on armollisuus itseä kohtaan tärkeää!

Tarkkaavuuden vaikeus

• Tylsiltä tai vaikeilta tuntuviin asioihin on vaikea keskittyä. Ajatukset poukkoilevat asiasta toiseen.
• Pienikin häiriötekijä saa tarkkaavuuden siirtymään pois tekemisestä tai keskustelusta.
• Keskustelutilanteissa toisen puhe menee ohi ja on vaikea muistaa, mitä puhuttiin. 

Yliaktiivisuus

• Yliaktiivisuus on levotonta ja rauhatonta oloa. Voi olla pakko liikkua tai hypistellä jotain käsissä.
• Yliaktiivisuus voi näkyä vaikeutena rentoutua ja olla tekemättä mitään. Koko ajan pitäisi tehdä jotain, tai jotain pitäisi tapahtua.
• Nukkumaan rauhoittuminen voi olla vaikeaa.

Impulsiivisuus

• Asioiden tekeminen ja sanominen harkitsematta näkyy monella tavalla. Se voi olla aikatauluista ja suunnitelmista lipeämistä, kärsimättömyyttä, äkkinäisiä ratkaisuja pienissä ja isoissa asioissa, korostunutta riskinottoa sekä toistuvaa riitatilanteisiin joutumista.

Vaikutus mielialaan ja ihmissuhteisiin

• Koska ADHD-oireet ovat päivittäisiä, on arki usein kuormittavaa. Arjen asiat sekä tehtävät opiskeluissa tai työssä jäävät aloittamatta, kesken tai niitä lykätään.
• Oireet voivat näkyä epäjärjestelmällisyytenä, huolimattomuutena, unohteluna ja tavaroiden hukkaamisena. Tämä voi heijastua mielialaan ja itseluottamukseen.
• Ihmissuhteissa voi tulla herkästi ristiriitoja, väärinkäsityksiä ja välirikkoja.
• Arkirutiinien ylläpitämisessä voi olla haasteita.

Mikä auttaa?

• Lapsilla huoltajan ja opettajan vahva tuki ja ryhmän mukana toimiminen vähentävät oireiden vaikutusta.
• Aikuisuudessa arjenhallintakeinot ja elämäntilanteen muokkaaminen vähemmän kuormittavaksi helpottaa toimimista ja tukee jaksamista.
• Omat vahvuudet, esimerkiksi kyky oppia nopeasti, hyvät ongelmanratkaisutaidot tai sosiaaliset taidot, voivat auttaa.

• Oireet ovat pahimmillaan todella häiritseviä ja hankaloittavat arkea. 
• Kun asiat eivät suju, voi ympäristön palaute olla kielteistä. Se vaikuttaa itsetuntoon.
• Arjen ja itsetunnon haasteet altistavat päihdeongelmille ja mielialahäiriöille. 
• Kun hoitoon panostaa, ymmärrys oireista ja niiden vaikutuksesta lisääntyy. Se lisää itsemyötätuntoa.
• Kun opettelee sinnikkäästi uusia toimintatapoja, arki helpottuu ja tuntuu mielekkäämmältä. Käsitys omista kyvyistä ja taidoista vahvistuu.
• Vireystila voi pysyä parempana lääkityksen ja itselle sopivien toimintatapojen avulla. Se vähentää kuormitusta.
• Ihmissuhteet voivat kohentua.

• ADHD:n psykososiaalinen hoito tarkoittaa elämäntapoja, arjenhallinnan ja ihmissuhteiden taitoja sekä ympäristön muokkaamista.
• Oireiden hallintaa tukee säännöllinen vuorokausirytmi, uni ja lepo. 
• Itselle mielekäs toiminta palauttaa. Myös rentoutusharjoituksista voi olla hyötyä.
• Säännöllinen ja monipuolinen ruokailu tukee vireystilaa. 
• Kofeiinia ja alkoholia kannattaa käyttää vain kohtuudella tai luopua niistä.
• Hyötyliikunta nostaa vireystilaa sekä rentouttaa ja parantaa yöunta. 
• Osa hyötyy intensiivisestä liikunnasta, esimerkiksi ennen keskittymistä vaativaa tilannetta.

Uudet taidot

• ADHD-oireisiin voi vaikuttaa uusia taitoja opettelemalla. 
• Oma motivaatio on ensisijaisen tärkeää. Mieti, miksi haluat ja tarvitset muutosta. 
• Impulsiivisuuden hallinta edellyttää harkinnan opettelua. Jos impulsiivisuuteen liittyy voimakkaita tunteita, ota aikalisä. Älä tee päätöstä heti, vaan harkitse eri puolia ja odota, että tunteet tasoittuvat.
• Tunnesäätelyä sekä tunteiden käsittelyä ja ilmaisua voi harjoitella.
• Keskeneräiset asiat kuormittavat monia. Pilko isoja tehtäviä pienemmiksi, niin aloittaminen helpottuu. Mieti, mitä hyvää siitä seuraa, kun saat asian tehtyä.
• Lyhyet tauot nostavat vireystilaa. Muista palata jatkamaan sitä, mikä oli kesken!
• Rauhallinen ja vähävirikkeinen ympäristö tukee keskittymistä.
• Osa hyötyy taustaäänistä, toinen kaipaa hiljaisuutta. Kokeile, mikä sopii sinulle.
• Yliaktiivisuutta voi helpottaa riittävä liikunnan harrastaminen.

• Lääkehoito on mahdollinen osa ADHD:n hoitoa. Se tukee muita hoitokeinoja.
• Lääkkeet eivät poista ADHD:ta eivätkä kaikkia oireita. Lääkkeiden teho on yksilöllinen.
• ADHD-lääkkeet ovat reseptilääkkeitä. Lääkitys edellyttää lääkärin arviota ja päätöstä.
• Lieväoireiset ADHD:n muodot eivät välttämättä vaadi lääkitystä. 

Miten ADHD-lääkkeet vaikuttavat?

• Lääkkeet tasapainottavat liian matalalla aktiivisuudella toimineita aivoalueita. Lääkehoidon avulla elämäntapojen hallinta on vähän helpompaa.
• Lääkkeet voivat vähentää kuormittuneisuutta ja nopeuttaa palautumista. Lääkitys ei kuitenkaan suojele uupumiselta, jos elämän osa-alueet eivät ole tasapainossa.
• Joskus unenlaatu tai mieliala voi parantua lääkehoidon myötä.
• Lääkehoito ei poista terveellisten elämäntapojen merkitystä.

Hyvä tietää haittavaikutuksista

• ADHD-lääkkeet ovat yleensä hyvin siedettyjä. 
• Tarvittaessa keskustele lääkkeen määränneen lääkärin kanssa tai ota 
• yhteyttä omalle terveysasemalle.
• Lääkkeen myönteisetkin vaikutukset voivat vaatia sopeutumista. 
• Jos lääkkeet aiheuttavat ylettömän hyvää mielialaa tai energisyyttä, ota yhteyttä lääkäriin.
• ADHD-lääkkeet voivat nostaa verenpainetta tai sykettä. Verenpaine- ja syketasoa tulee seurata.
• Jos lääkitys kuivattaa suuta, käytä kostuttamiseen hanavettä tai sokerittomia pastilleja tai purukumeja. Reikiintymisriski kasvaa, jos suu kuivuu. Käy säännöllisesti hammastarkastuksissa.
• Kofeiini aiheuttaa usein jo pieninäkin annoksina haittavaikutuksia. Jos ADHD-lääkkeistä tulee haittaoireita, kannattaa ensimmäiseksi lopettaa kofeiinin käyttö.
• Lääke kannattaa ottaa aamiaisen yhteydessä. Se tasoittaa ja pidentää lääkkeen vaikutusaikaa ja voi ehkäistä haittavaikutuksia.

Saako ADHD-lääkkeitä käyttää raskauden tai imetyksen aikana?

• Lähtökohtaisesti ei. Mahdollisista poikkeuksista tulee aina keskustella lääkärin kanssa ja noudattaa hänen ohjeitaan.

Voiko lääkkeitä viedä ulkomaille?

• Tarkista kohdemaan lainsäädäntö. Eri mailla on erilaisia käytäntöjä sen suhteen, mitä todistuksia tarvitaan.

• ADHD:n kanssa voi esiintyä liitännäishäiriöitä, esimerkiksi mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöitä, vaikeita ja pitkäaikaisia ihmissuhdevaikeuksia sekä tunne-elämän epävakautta, addiktiotaipumusta ja riippuvuussairauksia.
• Osa liitännäishäiriöstä voi lievittyä ADHD:n hoidon myötä. Osa voi tarvita erillistä hoitoa. Siksi ne on tärkeää tunnistaa.
• Osalla ADHD-ihmisistä ei ole liitännäishäiriöitä.

• Mielenterveystalossa on keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelma.
• ADHD:n nettiterapiaan voi päästä kaikkialta Suomesta. Se edellyttää ADHD-diagnoosia ja lähetettä.
• Kelan Oma väylä -kuntoutus on tarkoitettu 16–29-vuotiaille. Se kehittää opiskeluun ja työelämään tarvittavia valmiuksia ja taitoja.
• ADHD-liitto tarjoaa tietoa, vertaistukea ja kursseja, myös läheisille.
• Tukea ihmissuhteisiin voi hakea esimerkiksi perheneuvolasta, Perheasiain neuvottelukeskuksesta, Väestöliiton Hyvä kysymys -sivustolta, ADHD-liitosta sekä terveydenhuollosta.
• ADHD-diagnoosi oikeuttaa Celia -äänikirjapalvelun käyttöön. Celiasta löytyy kauno- ja tietokirjallisuutta sekä oppi- ja kurssikirjoja peruskouluun, lukioon, ammatillisiin opintoihin ja korkeakouluihin.