Lapsi ja läheisen sairaus

Kun joku läheisistä sairastuu vakavasti, koko perhe kohtaa kriisin. Se, miten perheenjäsenet ottavat uutiset vastaan, voi vaihdella paljon. Erilaiset reaktiot ovat yleensä täysin normaaleja. 

Lapsi voi reagoida esimerkiksi tiuskimalla, tekemällä kiellettyjä asioita tai kieltäytymällä yhteistyöstä. Hän voi olla vihainen, vältellä asiaa tai vaikuttaa taantuvan. 

Lapsi voi käyttäytyä ei-toivotusti, vaikka hänet olisi huomioitu hyvin. Se voi hämmentää ja harmittaa vanhempia. 

Miten alkujärkytys vaikuttaa? 

Sairastumisen herättämä turvattomuus ja stressi heikentävät harkintakykyä ja kykyä nähdä kokonaisuutta. Jos sairastunut on toinen vanhemmista, voi hän alkuun tarvita aikaa sopeutumiseen. Läsnäoloon ja arjen pyörittämiseen ei ehkä riitä voimia.  

Alkujärkytyksen jälkeen aikuisten on hyvä keskustella asioista suoraan. On tärkeää huomioida kaikkien näkökulmat ja kohdata tilanteen tuomat muutokset pikkuhiljaa.  

Miten lapsi kokee läheisen sairastumisen? 

Lapsi aistii muuttuneen tunnelman  

Lapsi aistii herkästi, kun aikuisten käytös ja perheen ilmapiiri muuttuvat. Jos lapsi ei tiedä, miksi näin tapahtuu, hän voi kokea yksinäisyyden-, hämmennyksen- ja pelontunteita. Hän tekee tapahtumista omat tulkintansa. 

Lapsi saattaa syyllistää itseään 

Etenkin pieni lapsi kokee ajatuksensa ja mielikuvansa tosina. Kaiken ikäisillä lapsilla on myös taipumusta syyllistää itseään kielteisistä muutoksista. 

Lapsen käytös voi muuttua  

Lapsi saattaa käyttäytyä eri tavoin kuin normaalisti. Hän saattaa muuttua takertuvaksi tai huomionhakuiseksi tai pyrkiä pysyttelemään pois tieltä.  

Pahimmillaan lapsen muuttunut käytös lisää perheen kuormitusta entisestään.  

Lapsi voi oppia selviytymistä 

Ikävät tapahtumat ja tunteet kuuluvat elämään. Lapsi tarvitsee kokemuksia siitä, miten näissä tilanteissa voi pärjätä. Kriisitilanteet ovat tärkeitä hetkiä oppia vaikeuksien kohtaamista. 

Perheen arki ja huolet ovat aikuisten vastuulla 

Sairastuminen voi aiheuttaa voimattomuutta ja poissaoloja. Lapsen kanssa vietetty aika voi jäädä jopa olemattomiin. Jotkut sairauteen liittyvät asiat voivat tuntua niin vaikeilta, ettei niitä pysty käsittelemään. 

Joskus sopeutuminen ja arjenhallinta vievät kaikki voimavarat. Tällöin voi olla mahdotonta huomioida lasta niin hyvin kuin haluaisi.  

Lapsi ei voi kriisitilanteessakaan joutua vastuuseen perheen arjesta. Myöskään kaikkea aikuisten huolta ja murhetta ei voi vyöryttää lapsen harteille. On hyvä säännöllisesti havainnoida ja kysyä, miten lapsi jaksaa ja mitä hän miettii.  

Tarvittaessa on pyydettävä ulkopuolista apua arjen pyörittämiseen, asioiden käsittelyyn tai lapsen seuraksi. 

Tuleeko lapselle kertoa sairaudesta? 

Usein vanhemmat tahtovat suojella lapsiaan kaikelta ikävältä. Siksi raskaan tilanteen käsittelyä saatetaan vältellä. 

Jos sairauden vaikutukset ovat ilmeisiä tai vaikuttavat selvästi perheen ilmapiirin, tulee lapselle kertoa asiasta. 

Lapsen ikätasolle sovitettu tieto ja sen käsittely hälventävät pelkoja. Lapsi ei jää asioiden kanssa yksin, kun hän tietää, että niistä on lupa puhua. Hän myös helpommin jakaa omia käsityksiään. Näin niitä voi tarvittaessa myös oikaista.  

Ota asiat puheeksi rohkeasti 

Lapset ymmärtävät usein enemmän kuin aikuiset olettavat. Hankalienkin teemojen puheeksi ottamista kannattaa kokeilla. Älä lannistu, vaikka lapsi ei jaksa keskustella kauaa tai ollenkaan. 

Anna lapselle aikaa sisäistää kerrottu. Ole kuulolla, sillä lapsi voi tuoda mietteitään ilmi myöhemmin.  

Miten tilanteesta voi puhua? 

Lapsen kehitystaso määrittää, kuinka tarkasti asiaa voidaan avata. On hyvä jättää tilaa toivolle, mutta lupaukset varmasta paranemisesta voivat aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.  

Keskity puhumaan niistä asioista, jotka eniten vaikuttavat lapsen elämään tai joita lapsi nostaa esiin. 

Tilanteen edetessä  

Erilaiset sairaudet etenevät eri tavalla. Osa helpottaa, osa pysyy samanlaisena ja osa pahenee. Osa johtaa kuolemaan. Sairaudessa tapahtuvat muutokset ja niiden pelkääminen kuormittavat koko perhettä.  

Sopeutuminen jatkuu ja kriisi voi uusiutua 

Sopeutuminen ei ole suoraviivainen ja valmiiksi tuleva prosessi. Perheen rutiinit ja roolit ovat saattaneet jo asettua, kun sairaus taas ilmoittaa itsestään.  

Vaikka sairauden pahenemiseen liittyvistä peloista ei aina puhuta, vaikuttavat ne kaikkiin perheenjäseniin. Lapsen pelko saattaa ilmetä sairastuneen vartioimisena, takertumisena vanhempaan tai yksin olemisen pelkona.  

Lapsi kasvaa ja kehittyy  

Läheisen sairaus voi nousta uudelleen esiin eri kehitysvaiheissa. Tuelle voi olla tarvetta, vaikka tilanne vaikuttaisi rauhalliselta. 

Vaikeassakin tilanteessa lapsi kasvaa ja kehittyy. Hän tarvitsee myös ajoittaista kasvurauhaa vaikeilta asioilta.  

Lapsi tarvitsee myös rajoja 

Sairastumiskriisin alussa saattaa tuntua hyvältä joustaa lapseen kohdistuvissa vaatimuksissa ja säännöissä. Viimeistään tilanteen tasapainottuessa on kuitenkin hyvä palata normaaleihin rajoihin ja rutiineihin. Ne ovat edellytyksiä lapsen turvalliselle kehitykselle. 

Tutustu lasten omahoito-ohjelmiin

Omahoito-ohjelmista löytyy tukea esimerkiksi silloin, kun lapsi reagoi käyttäytymisellä tai haluatte parantaa vuorovaikutusta perheessä. Ohjelmissa on tietoa ja erilaisia harjoituksia, joista voitte saada käytännön apua arjen tilanteisiin.