Lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen ongelmat
Kun vanhempi on herkkä lapsen viesteille ja vastaa riittävän johdonmukaisesti lapsen tarpeisiin, alkaa lapselle rakentumaan turvallinen sisäinen malli suhtautumisesta itseensä, toisiin ja ympäristöön.
Milloin kyseessä on vuorovaikutussuhteen ongelma?
Ohimenevässä stressitilanteessa monilla lapsilla ja vanhemmilla on vaikeuksia keskinäisessä vuorovaikutuksessaan. Tällöin sekä lapsen että vanhemman toiminta ja tunteet voivat haastaa hyvää vuorovaikutusta ja aiheuttaa ristiriitoja yhdessäoloon.
Vuorovaikutussuhteen ongelmista puhutaan silloin, kun
- lapsen ongelmallista käyttäytymistä esiintyy systemaattisesti lapsen ja vanhemman välisessä kanssakäymisessä
- kyseinen käyttäytyminen heikentää lapsen toimintakykyä
Tällöin vanhemman kyky ohjata lasta, olla tunneyhteydessä lapseen, tarjota hoivaa tai eläytyä lapsen kokemukseen on usein heikentynyt.
Vastaavasti lapsella voi olla vaikeuksia asettua yhteistyöhön, ilmaista omia tunteitaan ja tarpeitaan tai asettua aitoon ja innostuneeseen vastavuoroiseen vuorovaikutukseen vanhemman kanssa.
Vuorovaikutuksen ongelmat ilmenevät ensisijaisesti lapsen ja vanhemman kahdenvälisessä suhteessa. Sekä lapsi että vanhempi voivat toimia jonkun kolmannen henkilön kanssa paremmassa yhteistyössä.
Lapseen kohdistuva väkivalta on aina merkki vakavista vuorovaikutuksen ongelmista.
Mitä vuorovaikutussuhteen ongelmien taustalla on?
Vuorovaikutussuhteen ongelmien taustalla voivat olla
- lapsen tai vanhemman yksilölliset ominaisuudet
- laajemmat elämäntilanteeseen liittyvät asiat ja kokemukset
Usein taustalla on negatiivinen vuorovaikutuksen kehä, joka on syntynyt, kun sekä lapsi että vanhempi eivät ole osanneet tai pystyneet toimimaan vuorovaikutuksessa toistensa kanssa kuten haluaisivat. Vastuu vuorovaikutuksen laadusta on aina aikuisella.
Miten voin vahvistaa vuorovaikutussuhdetta?
Hyvään vuorovaikutukseen on monta tietä. Jokaisen lapsi-vanhempiparin tehtävä on etsiä omanlaisensa tapa olla yhdessä.
Hyvän vuorovaikutuksen peruspalikat vanhemmuudessa
- yhdessä vietetty aika
- kosketus ja läheisyys
- vastavuoroisuus ja reagointi toisen aloitteisiin
- sanat ja äänensävy
- katseet ja sanattomat viestit
Vuorovaikutusta syntyy kaikissa arjen puuhissa. Vanhemman on tärkeää luoda myös tietoisesti hyviä vuorovaikutushetkiä. Ne vahvistavat yhteistä suhdetta.
On tärkeää löytää molemmille iloa tuottavia tapoja olla yhdessä.
Mielenterveystalon omahoito-ohjelma
Mielenterveystalosta löytyy Lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen omahoito-ohjelma, jossa saat tietoa vuorovaikutuksesta ja keinoja sen vahvistamiseen. Ohjelma sopii kaikille, jotka haluavat vahvistaa vuorovaikutusta lapsensa kanssa. Työkalut on suunnattu vauva- ja leikki-ikäisten lasten vanhemmille ja jaoteltu lapsen iän mukaan.
Seuraavalla videolla pääset tutustumaan tarkemmin omahoito-ohjelmaan.
Harjoitus: Kohtaa ja hoivaa
Miksi?
Vahvistat sinun ja lapsesi välistä yhteyttä sekä lapsen hoivatuksi tulemisen kokemusta.
Miten?
Varaa vuorovaikutusta vahvistaville hetkille aikaa useamman kerran päivässä.
Näitä harjoituksia voit tehdä lähes missä vain osana arjen tapahtumia. Lapset pitävät toistosta, joten samaa mieluista leikkiä tai puuhaa voi huoletta tehdä usein.
Esimerkkileikkejä:
Kukkuu-leikki
Kukkuu-leikkiä voi leikkiä monella eri tavalla.
- Käsien takaa: Laita omat kätesi kasvojesi eteen. Kurkista käsien välistä, sivusta, alta ja päältä. Lapsesta on hauskaa, kun hän voi kerta toisensa jälkeen yllättyä.
- Huivin takaa: Pidä huivia omien ja lapsen kasvojen välissä ja kurkista. Voit myös laittaa huivin ensin oman pään päälle ja antaa lapsen vetää huivin pois. Seuraavaksi huivin voi asettaa lapsen päälle ja vetää pois.
Pudota minulle
Tähän leikkiin tarvitset pienen pehmolelun tai hernepussin.
Laita pehmolelu pääsi päälle. Ota lapsen käsistä kiinni niin, että hänen kätensä ovat valmiina ottamaan lelun kiinni. Laske kolmeen, ja pudota lelu lapsen käsiin. Toista muutamia kertoja.
Selkään piirtäminen
Anna lapsen asettua mukavasti päinmakuulle. Piirrä sormellasi hänen selkäänsä helppoja kuvioita.
Tarkista, että kosketus ei kutita lasta. Jos kosketus kutittaa, käytä hieman enemmän voimaa tai sormen sijasta koko kättä.
Milloin ja mistä kannattaa hakea apua?
Ammattiapu
Ammattiapua kannattaa hakea, kun
- vanhemmalla on huolta vuorovaikutuksesta lapsensa kanssa
- vuorovaikutussuhteen hyvät piirteet tuntuvat jäävän ongelmien varjoon
- vuorovaikutus on konfliktien, kiukun tai ahdistuksen sävyttämää
Ammattiapua voi hakea
- neuvolasta
- perheneuvolasta
- lapsiperheiden perhetyöstä
- lastensuojelusta
Vuorovaikutussuhteen ongelmia hoidettaessa ammattilainen työskentelee erikseen vanhemman kanssa tai vaihtoehtoisesti yhdessä vanhemman ja lapsen kanssa.
Hoidossa keskeistä on lisätä ymmärrystä tekijöistä, jotka vaikuttavat lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Samalla etsitään ja vahvistetaan positiivisia ja iloa tuottavia tapoja olla yhdessä.
Mitä ovat lapsuuden kiintymyssuhdehäiriöt?
Lapsuuden kiintymyssuhdehäiriöt ovat lapsuuden sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöitä, joissa lapsen kiintymyssuhteen muodostuminen hoivaavaan aikuiseen on häiriintynyt. Näistä käytetään nimityksiä reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriö ja kiintymyssuhteiden estottomuus.
Lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhteen ongelmat eivät pääsääntöisesti ole kiintymyssuhdehäiriöitä.
Lapsuuden kiintymyssuhdehäiriöt ovat harvinaisia. Tunnusomaista niissä on, ettei lapsi hae läheisyyttä ja turvaa ensisijaisiltakaan hoivaa antavilta aikuisilta stressaavassa tilanteessa tai hakee sitä huomattavan poikkeavalla tavalla.
Lapsuuden kiintymyssuhdehäiriö voi näkyä lapsen käyttäytymisessä esimerkiksi siten, että
- lapsi on estoton kohdatessaan vieraita aikuisia
- lapsi ei valikoi, keneltä hakee hoivaa ja lohdutusta
- lapsi ilmaisee tunteitaan epäasianmukaisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
Kiintymyssuhdehäiriö voi kehittyä, kun lapsi kokee varhaislapsuudessaan hoidon huomattavaa laiminlyöntiä tai hyväksikäyttöä tai hänen ensisijaiset hoitajansa vaihtuvat toistuvasti.
Häiriön hoidossa ensisijaista on laiminlyövän kasvuympäristön vaihtaminen lapsen normaalia kehitystä tukevaksi.
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa perheesi hyvinvointia silloin, kun sinulla on huoli lapsesi oireista tai omasta voinnistasi. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Oirekyselyt
Löydät oirekyselyitä nuorten ja aikuisten mielenterveysongelmien arvioimiseen. Jos olet huolissasi omasta voinnistasi, voit arvioida oireidesi voimakkuutta kyselyn avulla. Tuloksista saat vinkkejä siihen, mitä kannattaa seuraavaksi tehdä.
Nettiterapiat
16 vuotta täyttäneille on tarjolla mobiilivälitteistä hoitoa moniin tilanteisiin - nettiterapia tarjoaa apua erilaisiin mielenterveyden ongelmiin. Hoito perustuu itsenäiseen työskentelyyn, jota tukee nettiterapeutti.
